"Huono-osaiset eivät käy kokoomuksen teltalla" – Keskustan Mattila varoittaa hyvinvointivaltion murenemisesta

Keskusta

Pohjois-Pohjanmaalla asemansa vakiinnuttaneelta kansanedustajalta on pakko kysyä olennainen kysymys, kun keskustan kesäkuinen Tampereen puoluekokous lähestyy.

Miksi et pyri keskustan varapuheenjohtajaksi?

– Kyselyjä on tullut, raahelainen Hanna-Leena Mattila, 57, myöntää.

Hän ei kuitenkaan koe tehtävää omakseen, vaan haluaa keskittyä kansanedustajan työhönsä omassa vaalipiirissään. Pohjois-Pohjanmaa on laaja, siinäkin riittää kiertämistä. Sitä hän sanoo tekevänsä mielellään.

– Otan työni vakavasti ja koen, että olen ennen kaikkea maakunnan kansanedustaja, kahdeksan vuoden ajan eduskunnassa vaikuttanut Mattila sanoo.

Keskustan vahvimmilla alueilla Pohjois-Pohjanmaalla puolueen kannatus on huomattavasti vankempaa kuin valtakunnallisissa gallupeissa.

– Se tsemppi mitä tulee ihmisiltä, kun he sanovat, että te pidätte meidän puoliamme – se tuo tunteen, että olemme oikealla asialla.

Keskustan teltoilla tunnelma ei ole kuitenkaan pelkästään iloinen. Petteri Orpon (kok.) hallituksen sosiaaliturvaleikkausten seurauksena monilla menee entistä huonommin. Ongelmat kasautuvat samoille ihmisille.

– Pääministeri Orpon mukaan oppositio maalailee kauhukuvia, mutta hän ei elä siinä samassa todellisuudessa, missä nämä ihmiset elävät, Mattila näkee.

– Huono-osaiset ihmiset eivät käy kokoomuksen teltalla. Minun ei tarvitse keksiä esimerkkejä, koska keskustan vihreällä teltalla näitä tarinoita kuulee.

Mattila työskenteli aiemmin opettajana, ja hän on kuullut myös entisiltä kollegoiltaan, kuinka perheiden ahdinko näkyy jo oppilaissa.

– Kotona ei välttämättä ole ruokaa. Kouluruokailu on silloin äärimmäisen tärkeä.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vaikuttavan Mattilan mielestä leikkaukset ovat menneet liian pitkälle. Tätä pahentaa se, että ihmisten on vaikea parantaa omaa tilannettaan Suomen nykyisessä taloustilanteessa.

– Työ on parasta sosiaaliturvaa, mutta tässä ajassa niitä työpaikkoja ei ole.

Mattila pelkää, että nyt tehdään monia peruuttamattomia virheitä. Perheet pakotetaan karsimaan esimerkiksi lasten harrastuksista.

– Harrastukset eivät ole pelkästään kivoja juttuja, vaan ne vaikuttavat siihen, miten lapsi rakentaa itsetuntoaan ja saa tunteen osallisuudesta lasten ja nuorten maailmassa, hän toteaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tämän vaalikauden lakimuutokset nostavat pieni­tuloisissa perheissä elävien lasten määrää 31 000:lla, jolloin köyhyysrajan alla perheissä elää kaikkiaan yli 150 000 lasta.

Mattila ihmettelee, miksi 90-luvun laman virheet toistetaan.

– Lamasta jäi pitkä varjo sen ajan lasten elämään. Myös vanhempien syrjäytyminen ja huono-osaisuus ovat periytyviä asioita.

Mattila haluaa, että keskustassakin käydään laajempaa keskustelua siitä, miten hyvinvointiyhteiskunta pystytään säilyttämään.

Se on iso kysymys, sillä ensi vaalikaudella keskustakin on sitoutunut velkajarrun mukaisiin miljardiluokan säästöihin. Puolustusmenot nielevät myös valtavia summia.

– Miten me pystymme rehellisesti ja itsellemme uskollisina pysymään alueiden puolustajana, joka tarkoittaa sitä, että kaikkialla Suomessa on riittävää koulutusta sekä sosiaali- ja terveydenhoidon palveluita?

– Elämme siinä mielessä synkkää aikaa, että olemme todistamassa hyvinvointijärjestelmän murentumista.

Mattila sanoo, että nyt on kriittisen tärkeää löytää tästä tie eteenpäin siten, että ihmisten turvallisuudentunne ja luottamus yhteiskuntaan säilyvät.

– Hyvinvoivat kyllä pärjäävät, kokoomuksen kannattajajoukot käyttävät Terveystaloja, Pihlajalinnoja ja Mehiläisiä. Mutta jos puhutaan tavallisista ihmisistä ja ikääntyneistä, niin heidän turvallisuudentunteensa on jo järkkynyt.

Olemme todistamassa hyvinvointijärjestelmän murentumista.

Hanna-Leena Mattila

Mattilan mielestä säästöjä ei saa tehdä ihmisiä kurittaen ja pikavoittoja hakien.

– Niitä voi tehdä myös miellyttävällä tavalla, kuten seniorineuvolatoiminnalla.

Mattila vakuuttaa säästöjä syntyvän, kun ikäihmiset saavat lisää toimintakykyisiä vuosia.

Hyvinvointialueiden rahoituslaki pitää Mattilan mukaan uudistaa niin, että se kannustaa panostamaan ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.

– Tällä hetkellä alueet saavat rahaa diagnoosiperusteisesti, ja sillä suorastaan kannustetaan siihen, että ihmisillä on mahdollisimman paljon sairauksia.

Mattila sai äskettäin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa eteensä tuoreen hallituksen esityksen ambulanssikuljetuksista ja ensihoidon palveluista. Esitys leikkaisi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen rahoitusta yli kolmella miljoonalla eurolla. Se uhkaa viedä alueelta kolme ensihoitoyksikköä, Mattila kertoo.

Hän pitää tätä järjettömänä, sillä alueelta on jo lakkautettu Raahen ja Oulaskankaan yöpäivystykset. Yöpäivystys on keskitetty Ouluun.

– Kuvittele se epäoikeudenmukaisuuden tunne, kun sen jälkeen ambulanssejakin vähennetään, hän puuskahtaa.

Sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikkaaminen on Mattilan mielestä niin ikään virhe, sillä niiden tarjoamien palveluiden katoaminen kaatuu hyvinvointialueiden niskaan.

Mattila on joutunut ihmettelemään tuoreen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps.) asennetta.

– Ei ole sellaista järjestörälssiä, mistä ministeri Rydman puhuu.

– Hän mustaa kaikki järjestöt, jos siellä on ollutkin joitakin sellaisia, jotka ovat toimineet kevyemmillä perusteilla. Mutta nimenomaan sote-järjestöt tekevät todella tärkeää täydentävää työtä.

Mattila nosti lapsijärjestöihin kohdistuvat leikkaukset esiin eduskunnan kyselytunnilla huhtikuussa. Kysymykset myös huvittivat Rydmania, sillä hän hymyili niille useaan otteeseen.

Mattila otti myös nämä virnistelyt puheeksi kyselytunnilla. Hän arvioi nyt, että ministeri otti opikseen.

– Annoin palautetta siitä, mikä on ministerille sopivaa käytöstä. Ei siihen kuulu ivalliseksi tulkittava reagointi, koska näissä asioissa on kyse ihmisten hädästä.

Hoitopolkujen tulee olla kunnossa, oli sitten kyse mistä tahansa sairaudesta, Mattila ajattelee. Hänen molemmat veljensä kuolivat huumeidenkäytön vuoksi.

Tapahtumista on jo aikaa, ja Mattilan veljien tukena olivat niin yhteiskunta kuin perhekin.

Mattila on huolissaan siitä, että kaikenlainen hoitoonpääsy on nykyisin vaikeaa, oli sitten kyse mielenterveydestä tai päihteistä. Priorisointejakin tehdään.

– Monihan ajattelee, että päihdeongelma on itse hankittu, eivätkä sellaiset ihmiset eivät ansaitse niin hyvää hoitoa kuin vaikkapa vanhukset. Näitä vastakkainasetteluja kuulee.

– Itse ajattelen, että kaikki ihmiset ovat arvokkaita, ja päihdesairaus on kuitenkin sairaus, hän toteaa.

Mattila korostaa ennaltaehkäisevän päihdetyön tärkeyttä nuorten parissa. Sitä tekevät esimerkiksi erilaiset järjestöt.

– Kukaan narkomaani ei ole suunnitellut narkomaanin elämää, vaan siihen ajaudutaan, kansanedustaja muistuttaa.