Jatkosota päättyi 19. syyskuuta 1944.
Moskovan välirauhassa Suomelle saneltiin tiukat ehdot.
Sotasyyllisyyskysymystä verhosi pitkään epävarmuus.
Ensin luultiin, että sodanajan johdon väistyminen politiikasta riittäisi.
Liittoutuneiden Lontoon sopimus 8.8.1945 muutti myös Suomen tilanteen.
Kirjaus rikoksista rauhaa vastaan oli kohdistettu ensisijaisesti natsi-Saksan johtajiin.
Neuvostoliitto vaati myös Suomea hoitamaan sotasyyllisyysasian.
Aiemmin Suomessa oli päätetty jättää syytteet nostamatta.
J. K. Paasikiven hallitus alkoi valmistella lakia sotasyyllisyydestä.
Neuvostoliiton Andrei Ždanov saapui Helsinkiin 21.8. vauhdittamaan hanketta.
Juridisesti asia oli ongelmallinen, mutta taannehtiva laki säädettiin.
Oikeudenkäynti alkoi marraskuussa 1945, 80 vuotta sitten.
Syytettynä oli sota-ajan valtionjohtoa.
Oikeuden kokoonpanossa oli ammattilaisia sekä eduskunnan nimeämiä jäseniä.
Tuomiot julistettiin 21. helmikuuta 1946.
Ministerit Henrik Ramsay, Tyko Reinikka ja Antti Kukkonen saivat 2–2,5 vuoden tuomiot.
Suomen Saksan suurlähettiläs T. M. Kivimäki sai 5 vuotta vankeutta.
Ministerit Edwin Linkomies ja Väinö Tanner tuomittiin 5,5 vuodeksi.
Pääministeri J. W. Rangell sai 6 vuoden tuomion.
Presidentti Risto Ryti sai 10 vuoden vankeustuomion.
Kukaan ei istunut koko tuomiota.
Jälkimaailma on armahtanut tuomitut aikalaiskuvan kertomalla tavalla.
Toteutus: Lauri Heikkilä Kuvat: Museovirasto SA-kuva