Lukijalta: Palkkasyrjintä horjuttaa naisten luottamusta politiikkaan
Vuosi toisensa jälkeen saamme kuulla, että naisten kuluvan vuoden viimeinen palkanmaksupäivä on marraskuun alussa. Ammattijärjestö STTK on laskenut vuodesta 2011, milloin naisten palkanmaksu kunakin vuonna laskennallisesti päättyy, jos nämä ansaitsivat saman palkan kuin miehet.
Vuodesta toiseen naisen euro on pysytellyt 84 sentin tuntumassa, ja marraskuun alun jälkeen työt jatkuvat palkatta. Joka vuosi uutinen on asiantuntija-arvioineen valtakunnan verkossa.
Tänä vuonna kiinnostava yksityiskohta oli se, että erityisesti tradenomikoulutuksen saaneiden miesten ja naisten palkkaerot olivat kasvaneet, koska miehet edelleen valikoituvat kovapalkkaisiin asiantuntijatehtäviin.
Miten voi olla mahdollista, että aiheen saamasta huomiosta, edunvalvojien runsaasta määrästä, lainsäädännön muutoksista, tutkimustiedosta ja suomalaisten naisten korkeasta koulutusasteesta huolimatta kehitystä ei tapahdu? STTK:n julkistaman tilaston mukaan nykytahdilla palkkaerot ovat kuroutuneet umpeen 2100.
Paikalleen jämähtäneisyys kertoo siitä, että asia ei sytytä politiikan valtavirtaa eikä työmarkkinajärjestöjä. Naisten palkanmaksun päättymispäivästä on tulossa yksi ”merkkipäivä” Halloween-juhlien ja isienpäivän joukkoon.
Se, että intohimo tarttua epäkohtaan ja löytää siihen ratkaisuja on entistä vähäisempi, johtuu myös yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristymisestä. Hapertuvia julkisia palveluita käytetään rivien väleihin kätkettynä oikeutuksena naisten hoivataakan kasvattamiselle.
Sen rinnalla keskustelu eriytyneistä työmarkkinoista, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta, palkka-avoimuudesta ja palkkasyrjinnän kitkemisestä jäävät taustahälyksi tai Kansainvälisen naistenpäivän banderolliteksteiksi.
Näin ei saa olla.
Sukupuolierityiset aiheet on nostettava korkealle 2027 pidettävien eduskuntavaalien ohjelmissa.
Naiset ovat miehiä aktiivisempia äänestäjiä, ja varsinkin suurissa asutuskeskuksissa naisäänestäjät eivät niinkään sitoudu puolueisiin vaan henkilöihin, jotka osaavat sanoittaa talouden tasapainon työuran, arjen, hoivavelvoitteiden ja riittämättömyyden tunteiden kanssa painiskelevan naisen näkökulmasta.
Nyt on syytä olla huolissaan naisten veronmaksumotivaatiosta ja luottamuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan vaikuttamisen välineenä. Työelämän syvenevä eriytyminen heikentää julkista taloutta. Ruma kolo palkkaeurossa tuottaa aina vähemmän veroeuroja.
Päivi Mononen-Mikkilä
puheenjohtaja, Suomen Keskustanaiset ry
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/