Analyysi: Maahanmuuttajien seksuaalirikokset tarjoavat perussuomalaisille iskun paikan – kantaako gallupnoste eduskuntavaaleihin saakka?
Vuosien 2011 ja 2015 jytkyvaalien jälkijäristykset ravistelivat suomalaista puoluekenttää, kun perussuomalaiset hajosi kahtia Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen.
Puolueen puheenjohtajaksi valitulle, maahanmuuttokriitikoiden pääideologille Jussi Halla-aholle jäi luotsattavaksi porukka, joka on aiempaa lähempänä eurooppalaisia oikeistopopulistisia puolueita.
Toinen puoli oli riittävän salonkikelpoinen jatkaakseen hallitustaivalta keskustan ja kokoomuksen rinnalla Sinisenä tulevaisuutena.
Perussuomalaisten gallupkannatus on sahannut kymmenen prosentin tietämillä, kun profiililtaan epäselvä Sininen tulevaisuus on valahtanut mielipidemittauksissa perikadon partaalle.
Perussuomalaiset tuskin yltävät aivan viime eduskuntavaalien kaltaiseen äänivyöryyn, vaikka puoluetta Brysselistä käsin luotsannut Halla-aho aikoo johtaa joukkojaan ensi vuoden vaalikamppailuissa paikan päällä Suomessa.
Ennustamista vaikeuttaa kuitenkin se, että puolueen kannatuksella on tapana pompata, jos maahanmuuttajat syyllistyvät kuohuttaviin rikoksiin.
Esimerkiksi perussuomalaisten kahden prosenttiyksikön nousu viimeisimmässä Ylen gallupissa johtui ilmeisesti ulkomaalaistaustaisten alaikäisiin kohdistuneista raiskauksista.
Helsingin Sanomien tuoreessa gallupissa kannatusharppaus oli maltillisempi, sillä puolueen tulos parani edellisestä mittauksesta hieman yli prosenttiyksikön 9,7 prosenttiin.
Eduskuntavaalien jälkeen perussuomalaiset pääsevät tarjoamaan äänestäjille muista puolueista erottuvaa vaihtoehtoaan toukokuun eurovaaleissa.
Puolueen EU-linjasta saatiin joulun alla eduskunnassa esimakua, kun kansanedustaja Ville Tavio (ps.) vertasi yhdentyvää EU:ta natsi-Saksaan aiheuttaen salissa syvää paheksuntaa.
Nostalgisten tuntojen herättely vetoaa niihin, jotka toivovat paluuta kansallisvaltioiden Eurooppaan – mitä se sitten tarkoittaakaan.
Laura Huhtasaaren (ps.) presidentinvaalien kolmas sija lähes seitsemän prosentin äänisaaliilla on osoitus perussuomalaisten esillä pitämien sosiokulttuuristen teemojen houkuttelevuudesta.
Rajat kiinni -puhe sekä globalisaatiolla ja EU:lla pelottelu tehoavat, kun klassiset tulonjakokiistat painuvat taka-alalle.
Nykyisten perussuomalaisten populismissa kaikuu kuitenkin myös SMP:läinen retoriikka. Heitot Brysselin kasvottomasta päätöksenteosta ovat sukua Veikko Vennamon korostamalle ”unohdetulle kansalle”.
Puolueen varapuheenjohtaja Huhtasaari kampanjoi presidentinvaaleissa sloganilla ”Suomi takaisin”.
Nostalgisten tuntojen herättely vetosi niihin, jotka toivovat paluuta kansallisvaltioiden Eurooppaan – mitä se sitten tarkoittaakaan.
Tavoitteena on ilmeisesti ihannetila, jossa kulttuurimarxistit, suvakit ja muut mädättäjät eivät jatkuvasti rapauttaisi yhteistä moraalipohjaa ja sotkisi perinteistä järjestystä.
Globalisaatioon pettynyt ja elitistisille poliitikoille katkeroitunut arvokonservatiivinen duunariluokka onkin jo näpäyttänyt vallanpitäjiä niin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa kuin Britannian brexit-kansanäänestyksessä.
Spekulaatio ensi toukokuun eurovaaleista on poikkeuksellisen vilkasta, sillä eurooppalainen puoluekenttä on ollut viime vuodet kovassa myllerryksessä.
Ennen melko hajanaiset populistiliikkeet ovat löytäneet maahanmuuton vastustamisesta yhteisen nimittäjän.
Lisäksi presidentti Donald Trumpin ex-neuvonantaja Steve Bannon on saapunut Eurooppaan orkestroimaan populistien uusinta vallankumousta.
Vaikka oikeistopopulistien rahkeet eivät riittäisi aivan eurovaalien kärkitiloihin, EU-kriittiset mepit voivat tulevaisuudessa kampittaa EU-lainsäädäntöä ja vaikeuttaa esimerkiksi yhteisen maahanmuuttopolitiikan muodostamista.
Halla-aho kertoi elokuussa Helsingin Sanomille , että perussuomalaiset haluaa lopettaa kokonaan humanitaarisen maahanmuuton.
Yhteiskunnan tukiverkoista nauttiva asiakaskunta tulisi siis rajata koskemaan vain omaa kansaa.
Kolmannen maailman köyhiä pitäisi puoluejohtajan mielestä tukea tekemällä bisnestä esimerkiksi Afrikassa.
Paljon kohkattuun Suomen väestön ikääntymiseen puolue on suhtautunut pidättyväisesti: ainakaan maahanmuuttoa lisäämällä ei syntyvyyskäyriä pidä kammeta nousuun.
Tällä viikolla kaikki eduskuntapuolueet päättivät yksissä tuumin ajaa ripeästi uusia lakeja, joilla tiukennetaan seksuaalirikoksista määrättäviä rangaistuksia.
Älykkötohtorin luotsaamana perussuomalaiset on katkonut kahleita soinilaiseen menneisyyteensä talouspolitiikan saralla.
Timo Soinin perussuomalaiset halusi esiintyä työväenpuolueena ilman sosialismia, mutta Halla-ahon aikana talouslinja on tiukentunut.
Nyt puolue kantaa huolta valtion velkaantumisesta ja vaatii leikkauksia julkisiin menoihin.
Vaikka lupaus paluusta kansallismieliseen lintukotoon on epämääräinen, sillä on kaikupohjaa kansan keskuudessa.
”Mokuttajat” eli monikulttuurisuuden tuputtajat ja vihapuheen vastustajat saavat herkästi täyslaidallisen lokaa niskaansa verkon syövereissä.
Supervaalivuoden kynnyksellä vakiintuneiden puolueiden onkin tärkeää pysähtyä pohtimaan, miten oikeistopopulistien haasteeseen tulee vastata.
Oulussa ja Helsingissä paljastuneet ulkomaalaistaustaisten seksirikosepäilyt tarjoaa kevään eduskuntavaaleissa perussuomalasille iskun paikan.
Kun hallitus yritti luovia perustuslain, kansainvälisten sopimusten ja pakolaispaineen puristuksissa, oppositioon häädetyt perussuomalaiset saivat asemoitua kaikessa rauhassa ”haittamaahanmuuton” vastustajiksi.
Lopulta tällä viikolla kaikki eduskuntapuolueet päättivät yksissä tuumin ajaa ripeästi uusia lakeja, joilla tiukennetaan seksuaalirikoksista määrättäviä rangaistuksia.
Lisäksi hallitus aikoo tarkentaa laittomasti maassa olevien säilöönoton perusteita.
Vaalikojuilla perussuomalainen retoriikka voikin kuulostaa aikaisempaa laimeammalta, kun muidenkin puolueiden linjat ovat koventuneet.