Elinkeinoelämän äkkijarrutus on kuolinisku Suomen talouskasvulle
Hallituksen maanantaina julkistama valmiuslakiesitys tarkoittaa Suomen elinkeinoelämän äkkipysäytystä, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju STT:lle.
Tämä heijastuu Suomen bruttokansantuotteeseen, joka supistuu tutkimuslaitoksen arvion mukaan tänä vuonna jopa viisi prosenttia.
Tutkimuslaitoksen mukaan koronaviruspandemia aiheuttaa yhtä aikaa shokin sekä kysyntään että tarjontaan globaalissa taloudessa. Merkittävimmät taloudelliset kustannukset syntyvät pandemian pysäyttämistoimista.
Äkkipysäytys voi kuitenkin olla yritysten näkökulmasta ainoa oikea ratkaisu nykyisessä tilanteessa, Kangasharju pohtii.
– Toiveena on se, että tukitoimien ei tarvitsisi olla niin pitkäaikaisia ja yrityksien ei tarvitsisi kitua niin pitkään. Tilanteen pitkittyessä mitkään tukitoimet eivät riitä.
– Talouden näkökulmasta nopea todellinen pysäytys voisi olla kokonaisvaltaisesti parempi ratkaisu.
Hallituksen viiden miljardin euron rahoituspaketti on Kangasharjun näkemyksen mukaan lähinnä päänavaus, ja huomattavasti suurempia taloudellisia tukitoimia tarvitaan.
– Jotenkin on vaikea ajatella, että pääsisimme niin paljon helpommalla kuin Tanska ja Ruotsi. Pitää ajatella niin, että tämä tukipaketti voi vielä kolminkertaistua.
– Raju velkapiikki tästä tulee, Kangasharju ennustaa.
Etlan arvion mukaan talous supistuisi lähes 10 prosenttia toisella vuosineljänneksellä ja alkaisi sen jälkeen kasvaa. Kangasharjun mukaan tämä oletus perustuu ensimmäisiin länsimaisiin arvioihin siitä, miten Kiinan talous käyttäytyi koronaviruskurimuksessa.
– Näiden länsimaisten arvioiden mukaan Kiinan talous supistui tammi-helmikuussa jopa 13 prosenttia, mutta on maaliskuun aikana jo uudelleen käynnistynyt.
Kiinasta kantautuvien uutisten perusteella Etla toivoo, että talouden seisahdus jäisi lyhytaikaiseksi.
– Toivomme, että Suomen talous käynnistyisi jälleen juhannuksen jälkeen, Kangasharju sanoo.
Etla kuitenkin korostaa, että kaikki luvut ja arviot tällä hetkellä ovat vain suuntaa antavia, sillä epävarmuus on suurta eikä tilastotietoa Euroopan ja Yhdysvaltojen talouskehityksestä vielä ole.
Myös Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ennakoi, että monet maat ajautuvat taantumaan koronaviruksen jyllätessä.
– Tilanne ei vielä johda siihen, että maailmantalous supistuisi, mutta taantumaan mennään, Kuoppamäki arvioi.
Maailmantalouden rasvatuin kone Yhdysvallat on monia muita talouksia heikommassa asemassa, sillä järjestelmää ei ole Kuoppamäen mukaan rakennettu koronaviruksen kaltaista pandemiaa silmällä pitäen.
Yhdysvalloissa monilla varattomilla ihmisillä ei ole sairausvakuutusta, eikä heillä ole mahdollisuuksia hoitoon koronaviruksen iskiessä.
– Siellä tulee paljon kurjuutta, Kuoppamäki ennustaa.
Euroopassa kaikki ovat hänen mukaansa jonkinlaisen sairausvakuutuksen piirissä. Ongelmana on enemmän terveydenhoitojärjestelmän kuormittuminen.
Kuoppamäki sanoo, että talouskehitys euroalueella riippuu paljon siitä, saadaanko virus nitistettyä kesään mennessä.
Hän myöntää, että nyt ei puhuta enää desimaalien vaan useiden prosenttiyksiköiden epävarmuuksista ennusteissa.