Luulitko, että liikunta vaikuttaa kehon kykyyn käyttää rasvaa energialähteenä – tutkimus paljastaa yllättävän seikan
Perinnöllisyystekijät määrittävät voimakkaasti, miten tehokkaastti ihmisen elimistö käytää rasvaa energialähteenä.
Tämä käy ilmi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksesta, jossa selvitettiin perimän ja liikunnan harrastamisen yhteyttä rasvan käyttöön energialähteenä levossa ja liikunnan aikana.
Tutkimuksen taustalla oli tieto siitä, että rasvan käytön tehokkuus vaihtelee voimakkaasti ihmisten välillä. Kuitenkin vain alle puolet vaihtelusta on aiemmin pystytty yhdistämään eroihin elintavoissa tai kehonkoostumuksessa.
Tutkimuksessa havaittiin identtisten kaksosten käyttävän levossa rasvaa energialähteenä samalla teholla. Liikunnaikaisessa rasvan käytössä kaksosten tulokset muistuttivat toisiaan vieläkin enemmän.
Laajaan tutkimukseen osallistui 23 identtistä mieskaksosparia. Yhdeksässä näistä kaksosten liikunnan harrastamisessa oli ollut eroja viimeisten kolmen vuoden aikana.
– Osin yllättävää oli, että liikunnan harrastamisen suhteen toisistaan eroavien kaksosten välillä ei havaittu suurta eroa rasvan käytössä levossa tai liikkuessa, tohtorikoulutettava Jari Karppinen sanoo.
Perimän yhteys rasvojen käyttöön näyttäytyi jopa liikunnanharrastamista suurempana.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että korkeampi liikunnanaikainen rasvan käytön huippuarvo oli yhteydessä alhaisempaan veren insuliini- ja glukoosipitoisuuteen sokerirasituskokeen aikana.
Myös yhteys rasvan käytön huippuarvon ja sokerinsiedon välillä voi selittyä perimän vaikutuksella, koska monet geenit vaikuttavat samanaikaisesti sekä rasva- että sokeriaineenvaihduntaan, tutkijat toteavat.