HS:n artikkeli nosti lapsiluvun rajoittamisen tehokkaimmaksi ilmastotoimeksi – keskustan Annika Saarikko uskoo lähestymistavan ruokkivan ilmastokritiikkiä
Lapsiluvulla on isoin vaikutus yksittäisen ihmisen ilmastovaikutukseen, Helsingin Sanomat kirjoittaa.
– Kaikkein suurimmat päästövähennykset ihminen saa aikaan näin: jätä yksi lapsi tekemättä, artikkelissa todetaan.
Lehdessä huomautetaan, että yksittäisille ihmisille tarkoitetuissa ilmastovinkeissä tätä tehokkainta ilmastotekoa ei yleensä edes mainita. HS viittaa Lundin yliopiston katsaukseen, jossa yksi lapsi noin viisinkertaistaa ihmisen oman hiilijalanjäljen.
Tutkimuksessa on ajateltu, että vanhempi ottaa vastuulleen jälkeläisensä päästövaikutuksen tämän loppuiäksi, ja lisäksi osan tulevien lastenlastenkin päästöistä.
Toista lastaan ensi kuussa syntyväksi odottava keskustan entinen perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on parhaillaan äitiysvapaalla tiede- ja kulttuuriministerin pestistä.
Hän kertoo provosoituneensa HS:n jutusta, joka hänen mielestään lähinnä lisää kriittisyyttä ilmastotoimia kohtaan ja saa monet laittamaan ne ”vouhotuksen” kategoriaan.
– Syntyy vastakkainasettelua, joka ei johda mihinkään. Provosoitumista, kuten minullekin kävi. Syyllistymistä suurperheissä, jossa oman käsitykseni mukaan eletään monesti jo taloudellisistakin syistä aika niukasti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla, Saarikko kirjoittaa julkisessa facebook-päivityksessään.
Kansanedustaja toteaa, ettei aio tuntea syyllisyyttä siitä, että hänen perheeseensä on toivottu ja nyt odotetaan toista lasta.
– En, vaikka Helsingin Sanomat tänään haluaa muistuttaa siitä, että ilmastonmuutoksen synkin syy on ihminen itsessään. Juttu antaa ymmärtää, että tehokkain tapa ilmastonmuutoksen torjuntaan olisi harjoittaa ”yksi lapsi vähemmän” -politiikkaa.
Saarikko korostaa, että ilmastonmuutos on totta ja ratkaisuja tarvitaan.
– En silti suostu ymmärtämään, miten tällainen lähestysmistapa rakentaa luottamusta tulevaan. Suomalaisten väestöennustetilastojen valossa yksi lapsi vähemmän tarkoittaa käytännössä ei yhtään lasta.
– Jos samaan aikaan puhutaan väestön ikäjakauman aiheuttamasta huolesta talouteen ja koko hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyteen ja toisaalta syyllistetään perheellistymisestä ilmastonmuutoksen nimissä, ei mikään ihme, että nuoret aikuiset ahdistuvat ja kokevat epävarmuutta, Saarikko huomauttaa.
Saarikko toteaa, että hänelle uusi sukupolvi edustaa aina mahdollisuutta, ei uhkaa.
– On selvää, että keskuuteemme kasvaa nyt sellaisten lasten ja nuorten joukko, jonka kulutus- ja elämäntapatottumukset aikuisuudessa tulevat jo lähtökohtaisesti olemaan erilaiset – ja paremmat – kuin omamme.
Keskustalaisista muutkin kuin Saarikko ovat esittäneet eriävän mielipiteensä Helsingin Sanomien artikkeliin.
Suomeen tarvitaan lisää lapsia, ei vähemmän, keskustan puheenjohtajan paikkaa tavoitteleva elinkeinoministeri Katri Kulmuni kirjoittaa facebookin poliitikkosivuillaan.
Kulmuni pitää maailman väestökasvua ongelmana, mutta toteaa, että Suomessa tilanne on toinen.
– Ilmastonmuutoksen torjunnassa on valtava ero sillä, onko ihmisiä 13 miljardia vai 8 miljardia. Tähän voidaan pieneltä osalta vaikuttaa kehitysyhteistyön keinoin. Suomessa meillä on aivan päinvastainen tilanne. Matala syntyvyys uhkaa aiheuttaa suuria ongelmia.
Kansankunta ennen pitkää näivettyy, jos syntyvyys mataa, Kulmuni summaa.
– Pohjimmiltaan tässä on kysymys siitä, että luotetaanko tulevaan vaiko ei. Jotta voimme tehdä Suomesta tuleville paremman paikan elää, tarvitsemme myös heitä keille Suomea rakentaa. Ajattelen itse, että parempi tulevaisuus edellyttää enemmän uusia suomalaisia, ei vähemmän.
Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu kokee, että HS:n artikkelissa näkyy suhteellisuudentajun hämärtyminen.
– Maan suurin päivälehti (HS) haastaa pohtimaan lapsen vastaanottamisesta kieltäytymistä ilmastonmuutoksen takia. Mielestäni luomakunnan varjeleminen ei kuitenkaan oikeuta tai edellytä luonnottomia ihmisvastaisia toimia, Aittakumpi kirjoittaa facebookissa.