Politiikan tutkija antaa synninpäästön hallituksen avustajakaartin kasvattamiselle, mutta rokottaa tyylipisteitä – "ministerit tarvitsevat avukseen silmiä ja korvia"
Professori Ilkka Ruostetsaari toppuuttelee Antti Rinteen (sd.) hallituksen avustajamäärästä syntynyttä kohua.
Iltalehden tietojen mukaan poliittisesti nimitettäviä valtiosihteereitä ja erityisavustajia palkataan yhteensä 84. Edellisellä hallituksella heitä oli 46.
Politiikan tutkija uskoo, että keskeisin nimitysten taustalla vaikuttava syy on viime hallituskaudella takkuillut lainvalmistelu.
– Ministerit johtavat ministeriöitään melko yksin. Kyllä he tarvitsevat silmiä ja korvia avukseen poliittisessa johtamistyössä, Ruostetsaari arvioi.
Julkisuudessa on hämmästelty kovapalkkaisten, vähintään noin 10 000 euroa tienaavien valtiosihteerien määrän kasvattamista. Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa heitä oli neljä, nyt lukumäärä on viisitoista.
Tampereen yliopistossa työskentelevä Ruostetsaari ei allekirjoita väitteitä, joiden mukaan kyse olisi vain poliittisen eliitin paisuttamisesta.
– Ministeriöiden virkamiehet tekevät työtään virkavastuulla. Heidän lisäkseen ministerit tarvitsevat poliittista aputyövoimaa lainvalmistelun ohjaamiseen.
Lisäksi valtiosihteerit avustavat ja edustavat ministereitä heidän ohjeidensa mukaisesti esimerkiksi ministeriöiden välisessä koordinoinnissa ja hallitusohjelman toimeenpanossa.
Euroopan unioniin liittyvät tehtävät työllistävät valtiosihteereitä lähiaikoina tavallistakin enemmän, sillä Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana heinäkuun alusta vuoden loppuun saakka.
Valtiosihteerit käyttävät todennäköisesti merkittävää valtaa, mutta he eivät kuitenkaan esiinny julkisesti.
Professori Ilkka Ruostetsaari
Närkästystä ovat herättäneet varsinkin eduskunnasta rannalle jääneiden puoluetoverien nostaminen valtiosihteerin virkoihin.
Mediassa on kirjoiteltu ahkerasti ”kavereille räätälöidyistä ohituskaistoista” ja ”epäonnistuneiden poliitikkojen vihreistä oksista.”
Keskustan ministeriryhmän valtiosihteeriksi nousee ex-ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka putosi eduskunnasta tämän kevään vaaleissa.
Niin ikään paikkansa menettänyt Tuomo Puumala on valittu tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) valtiosihteeriksi.
Työministeri Timo Harakan (sd.) valtiosihteeriksi nousee Pilvi Torsti, jota ei valittu jatkokaudelle eduskuntaan.
Eduskunnasta pudonnut Olli-Poika Parviainen puolestaan aloittaa sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) valtiosihteerinä.
Ruostetsaari ei pidä demokratian kannalta ongelmallisena, että eduskunnasta tippuneita nimitetään korkeisiin virkoihin.
Hänestä ministerit tarvitsevat avukseen mahdollisimman päteviä ja työnkuvan tuntevia henkilöitä.
Ruostetsaaren mukaan esimerkiksi Tiilikainen ja Puumala ovat poliittisesti ”hyvin kokeneita ja osaavia”.
Professori kuitenkin myöntää, ettei menettelyn ”taiteellinen vaikutus” ole paras mahdollinen.
– Ei se kieltämättä ole kaikkein elegantein tapa hoitaa nimityksiä. Vaarana on sellaisen mielikuvan välittyminen, että eduskunnasta pudonneille heitetään ”pelastusrenkaita”.
Ruostetsaaren mukaan Rinteen hallituksen päätöksestä kasvattaa poliittisen esikunnan kokoa pitäisi käydä kunnollista julkista keskustelua.
– Valtiosihteerit käyttävät todennäköisesti merkittävää valtaa, mutta he eivät kuitenkaan esiinny julkisesti vaan toimivat taustalla. Heidän vallankäyttönsä jää julkisen valottamisen ulkopuolelle.
Professori näkee, että periaatteessa nimitysprosessiin olisi tarpeen lisätä ripaus avoimuutta.
Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä valtiosihteerit toimivat ministerien henkilökohtaisen luottamuksen varassa.
– Tuntuu hieman kaukaa haetulta, että näihin poliittisiin tehtäviin olisi jonkinlainen julkinen hakumenettely, Ruostetsaari pohtii.