Kultaranta-keskustelujen turvallisuusteema kääntyi pohdintaan kansallismielisyyden eroista ja uhkista – Halla-Aho: "Tässä ei käydä mitään hyvän ja pimeyden voimien välistä kamppailua"
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sai maanantaina arvovaltaista huomiota näkemyksilleen maailmanmenosta.
Kultaranta-keskustelujen yleisö presidentti Sauli Niinistöä myöten kuunteli arviota, jonka mukaan kansallismielisten puolueiden nousu ei mene ohi uusia vaaleja odottelemalla vaan kyseessä on pysyvämpi muutos.
– Ainakin se on sellainen skenaario, johon kannattaisi henkisesti valmistautua paremmin kuin on tehty. Muuten ajaudutaan tilanteeseen, jossa poliittinen päätöksenteko voi muuttua entistä vaikeammaksi, Halla-aho sanoi.
Hän myös arvosteli vastakkainasettelua, jossa osa poliittisista päättäjistä ja sitä kautta myös heidän äänestäjäkuntansa demonisoidaan.
– Tässä ei käydä mitään hyvän ja pimeyden voimien välistä kamppailua, Halla-aho sanoi.
Kutsu presidentin isännöimän tilaisuuden tarkkaan valittuun esiintyjäjoukkoon tuntui viestivän siitä, ettei ketään poliitikkoa meillä kovin perusteellisesti demonisoida.
Veteraanipoliitikko Seppo Kääriäinen kutsui ”kesytysdemokratiaksi” suomalaista nykykäytäntöä, jossa mitään puoluetta ei julisteta pannaan.
Myös pääministeri Antti Rinne (sd.) osallistui keskusteluun, jossa huomattava aika kynnettiin teemana ollutta turvallisuutta syvemmissä vesissä.
Keskustelijat pohtivat hyvän ja huonon kansallismielisyyden eroja ja uhkia demokratiaa kohtaan.
Rinteen ja Halla-ahon näkemyksille ei tuntunut juuri löytyvän kosketuspintaa. Yhteinen huoli demokratiastakin kumpusi varsin erilaisista lähtökohdista.
Rinne korosti nykyhetken suurten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen torjumisen ja Afrikan tilanteen, edellyttävän kansainvälistä yhteistyötä ja vahvaa Euroopan unionia.
Hänen mukaansa näiden suurten kysymysten hoitamisesta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla pitää kyetä vakuuttamaan nekin äänestäjät, joihin perussuomalaisten viesti on nyt purrut.
– Minusta ratkaisu ei ole se mitä Jussin (Halla-ahon) porukka esittää, Rinne totesi.
Sivustatukea pääministerille tuli yleisössä istuneelta toiselta oppositiojohtajalta.
Kokoomuksen Petteri Orpon mukaan kansallisvaltioiden korostaminen vie väärään suuntaan.
– Ei ole kysymys kenenkään demonisoinnista vaan yksinkertaisesti siitä, että kansallismieliset populistiset liikkeet ajavat väärää politiikkaa korostamalla kansallisvaltioiden roolia, Orpo totesi.
Suomen asemasta ja turvallisuudestakin toki puhuttiin.
Presidentti Niinistö oli aiemmin kysellyt EU:n Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeen (42.7) konkreettisen sisällön perään ja pohti, auttaako joku hyökkäyksen kohteeksi joutunutta mutta Natoon kuulumatonta unioniin jäsenmaata.
Halla-aho arvioi, ettei Natoon kuuluvilla EU-mailla ole halua luoda uusia ristikkäisiä velvoitteita oman turvallisuuspolitiikan perusratkaisunsa päälle.
– En pidä kovin järkevänä, jos Suomi ripustautuu sellaisiin tulkinnanvaraisiin epämääräisiin turvatakuisiin, joita EU:ssa on ehkä kirjattu, Halla-aho sanoi.
Sama koskee hänen mukaansa Suomen paljon puhuttua Nato-optiota.
– Se on toinen näennäisratkaisu: tuntuu, että meillä on olemassa ratkaisu, jota meillä ei todellisuudessa ole.
Rinne näkee EU:ssa myös turvallisuusulottuvuuden, mutta pitää sotilaallista liittoutumattomuutta ja omaa uskottavaa puolustusta Suomen perusratkaisuna ”pitkälle tulevaisuuteen”.