"Menopaineita ja toiveita on paikoin niin, että joulupukkikin kalpenisi"
Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman pitää silmiinpistävänä menopaineiden pitkää listaa ensi vaalikaudelle, vaikka julkisessa taloudessa on kestävyysvaje. Kestävyysvaje tarkoittaa, että julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot. Korkmanin mukaan Suomen julkisen talouden suhteen ei silti pidä olla liian pessimistinen, sillä mitenkään kuralla julkinen talous ei ole.
Korkmanin mielestä ensi vaalikaudella pitää kuitenkin pyrkiä pienentämään kestävyysvajetta. Yhdessä kaudessa se ei todennäköisesti ole kuitenkaan kurottavissa umpeen. Korkman jatkaisi toimia työllisyysasteen nostamiseksi. Samalla hänen mielestään pitää suitsia menopaineita julkisessa taloudessa. Verotuksen puolella Korkman pohtisi esimerkiksi kiinteistöveron nostamista.
Valtiovarainministeriö arvioi tälle viikolla kestävyysvajeen olevan lähes neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun arvio vielä aiemmin syksyllä oli reilut kolme prosenttia. Uusi arvio pohjustaa osaltaan huhtikuussa edessä olevien eduskuntavaalien vaalikamppailua.
Vaalikamppailun ensi metreillä on jo ollut esillä tuttuja menotarpeita: väylähankkeita, koulutuspanostuksia, eläkkeiden korottamista ja homekoulujen laittamista kuntoon.
– Menopaineita ja toiveita on paikoin niin, että joulupukkikin kalpenisi. Jollakin tavalla pitää pystyä priorisoimaan, koska ei voida tehdä kaikkea sitä mitä ollaan lupaamassa, Korkman sanoo STT:lle.
Kokonaan oma lukunsa ovat hävittäjä- ja taistelulaivahankinnat, joiden hintalappu voi olla noin 10 miljardia euroa.
Korkmanin mukaan seuraavan hallituksen yhtenä reunaehtona pitää olla kestävyysvajeen supistaminen.
– Kysymys ei ole välttämättä siitä, että pitää ensi vuonna leikata hirveitä määriä, vaan pitää rajoittaa menojen kasvua, Korkman sanoo.
Joissakin ekonomistipuheenvuoroissa on arvioitu, että kestävyysvajeen pienentäminen vaatii myös verotuksen kiristämistä. Korkman nostaa esille ekonomistien perinteisen suosikin eli kiinteistöveron, jonka taso hänen mukaansa ei ole kansainvälisesti vertailtuna Suomessa mitenkään korkea. Korkman löytää mahdollista kiristämisvaraa myös arvonlisäveroista.
– Arvonlisäverokantojen yhtenäistämisessä olisi järkeä. Esimerkiksi ruuan arvonlisäveron alentaminen ei ollut parhaita mahdollisia ratkaisuja, Korkman sanoo.
Työllisyysasteen nostaminen on ollut keskeinen keino julkisen talouden tilanteen parantamiseen. Tilastokeskus kertoi perjantaina, että marraskuussa työllisyysasteen trendi nousi hallituksen tavoittelemaan 72 prosenttiin.
Korkmanin mukaan työllisyysasteen nostamista pitää jatkaa. Työllisyysasteen hilaaminen 75 prosenttiin puhumatta 80 prosentista vaatii kuitenkin sellaisia uudistuksia koko taloudessa ja työmarkkinoilla, etteivät ne Korkmanin mukaan ihan helpolla toteudu.
– Silloin puhutaan niin kipeistä toimenpiteistä, että syntyy hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestön välille vaikea keskusteluasetelma, Korkman sanoo.
Korkmanin mukaan pitää kuitenkin pyrkiä sellaiseen keskusteluun, jossa eri osapuolet, myös ay-liike, pysyvät mukana.
– Toimien tekeminen voi vaatia joiltain osin kompensoivia toimia, jotta kaikki voivat kokea toimien olevan reiluja. Ei ole helppoa seuraavalla pääministerillä, Korkman sanoo.
Tuoreiden talousennusteiden perusteella tuleva vaalikausi on alkamassa hidastuvan talouskasvun oloissa. Ennusteita Suomen talouskasvusta on vedetty alaspäin viime aikoina.
Pessimistisimpiin kuuluu Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju, joka on valmis lyömään kossupullosta vetoa, että Suomen talouskasvu jää selvästi alle kahden prosentin ensi vuonna. Kangasharju arvioi, että on olemassa noin 40 prosentin mahdollisuus, että Suomi ajautuu ensi vuonna taantumaan.
– Riski Suomen ajautumisesta taantumaan ei ole teoreettinen vaan todellinen. Se ei tarvitse muuta kuin että brexitistä tulee vähän kaoottisempi kuin nyt ajatellaan ja Trumpin kauppasotakuvio laajenee autotulleihin, iskien Eurooppaan kovasti. Kyllä se taantuma sillä tavalla on ihan liipaisimella, Kangasharju sanoo.
Kangasharjun mukaan taantuman tulo Suomeen on mahdollista, vaikka pahimmat brexit- ja kauppasotahuolet eivät toteutuisikaan.
– Saksan talous pienenee jo tällä hetkellä. Siellä varastot kasvoivat edellisellä neljänneksellä paljon. Jos varastojen kasvattamisen sijaan niitä nyt puretaan, niin silloin bruttokansantuotetta syntyy vähemmän. Silloin bruttokansantuote voi supistua kaksi neljännestä peräkkäin Saksassa ja silloin Saksa on määritelmällisesti taantumassa. Jos Saksassa tulee taantuma, niin silloin se kyllä tulee Suomeenkin. Kangasharju sanoo.
Tällä viikolla valtiovarainministeriö ennusti Suomelle 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Suomen Pankki ennusti puolestaan ensi vuoden kasvun 1,9 prosentiksi.