SDP joutui Zyskowiczin höykytykseen – demarien maakuntamallia ei löytynyt
Eduskunnan lähetekeskustelu uusien maakuntien liikennejärjestelyistä sai yllättävän alun, kun SDP joutui höykytetyksi kannastaan maakuntauudistukseen.
Kokoomuksen edustajakonkari Ben Zyskowicz sanoi aiemmin asiasta kysyessään joutuneensa tyytymään kansanedustaja Pia Viitasen (sd.) selvitykseen puheenjohtaja Antti Rinteen sijasta.
– Kuten tiedämme, edustaja Viitasella on vastaus joka kysymykseen, mutta hänellä on myös kysymys joka vastaukseen, Zyskowicz nauratti edustajia.
Zyskowicz huomautti Rinteen kannattaneen sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut nostetaan kuntia laajemmille hartioille.
– Te olette sanonut, että maakunnan nimi ei ole maakunta, vaan sen nimi voi olla esimerkiksi aluekunta tai sote-kunta. Te olette sanonut, että näitä aluekuntia voi olla 18 tai niitä voi olla enemmän kuin 18 tai niitä voi olla vähemmän kuin 18, Zyskowicz vyörytti.
Zyskowicz muistuttti Rinteen sanoneen myös, että alue- tai sote-kunnille kuuluvat ainakin terveyspuolen tehtävät, ehkä sote-tehtävät, mutta ei juurikaan muita tehtäviä. Hän kertasi Rinteen kehuneen toisaalta myös erilaisia kuntayhtymiin perustuvia malleja.
– Puheenjohtaja, edustaja Rinne, nyt kysyn teiltä, koska tämä kysymys riivaa paitsi minua niin myös laajasti teidän jäseniänne ja kannattajianne: mikä se SDP:n maakuntamalli on?
Rinne selvitti lopulta, että sosiaalidemokraattien tavoitteena on, että kansalaisten väliset terveyserot saadaan kaventumaan ja että järjestelmässä rikki olevat osat saadaan kuntoon.
– Meidän tavoitteenamme on se, että voidaan tulevia kustannuksia vähentää tällä mallilla. SDP:n näkökulmasta on tärkeätä, että tehdään sosiaali- ja terveyspalveluitten kokonaisuudistus, joka johtaa siihen, että nämä asiat toteutuvat. Tämä on se sosiaalidemokraattien malli, arvoisa edustaja Zyskowicz, Rinne sanoi.
Zyskowicz kuittasi vastauksen sisällöltään tyhjäksi. Salista Keskuskauppakamarin vaalitenttiin poistunutta Rinnettä jäi puolustamaan vastahyökkäyksellä SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Antti Lindtman.
Lindtman kyseli puolestaan Zyskowiczilta, miten ihmeessä hallitus on voinut teettää virkamiehillä arvion SDP:n sote-mallin perustuslainmukaisuudesta, jos se ei edes tiedä, millainen SDP:n malli on.
Zyskowicz huomautti Rinteen esiintyvän jo mediassa pääministeriehdokkaana ja jopa pääministerinä, joten SDP:n malliin olisi hyvä saada selvyys. Hän tulkitsi Lindtmanin kertoneen kyllä millainen malli ei ole.
– Mutta vieläkään ei ole kyllä tullut selväksi se, millainen se on. Se, millä perusteella tätä perustuslakiarviota tehtiin, perustui lehdissä olleisiin erilaisiin hajatietoihin, ja nekin arviot sitten teidän puolelta julistettiin väärin perustein tehdyiksi.
Zyskowiczin ja SDP:n yhteenotto turhautti muiden ryhmien edustajia, jotka olivat valmistautuneet puhumaan itse asiasta, liikenteen järjestämisestä maakunnissa.
– Maakuntauudistuksen täytäntöönpano liikennealalla on tämän lain sisältö, ja hämmästyttääkin, kuinka nopeasti tämä eduskunta pystyi alkamaan keskustelemaan sote-uudistuksesta tässä samassa asiassa. Nyt on keskityttävä liikenneasioihin, opasti keskustan Markku Pakkanen.
Halllituksen esityksessä pääosa ely-keskusten liikennevastuualueiden tehtävistä siirtyy maakuntien hoidettavaksi. Tienpidon tehtävät jakautuisivat jatkossa valtion ja maakuntien välille.
– Maakunnat hoitaisivat tienpidon tehtäviä enintään yhdeksällä tienpitoalueella valtion kanssa tehtävien sopimusten mukaisesti, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) selvitti.
Bernerin mukaan tienpito säilyisi edelleen valtion vastuulla ja maantiet valtion omistuksessa. Väylävirasto toimisi tienpitäjänä ja vastaisi maantieverkon omistajan tehtävistä. Maakunnissa hoidettavien tienpidon tehtävien rahoitus järjestettäisiin erillisrahoituksena.
Maakunnat vastaisivat ministerin mukaan myös maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta joko yksin tai yhdessä toisen tai useamman maakunnan kanssa.
– Maakunnat voisivat lisäksi halutessaan ottaa hoidettavakseen julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä, Berner totesi.
Keskustan Mikko Savola muistutti, että nimenomaan joukkoliikenteessä vanha konsepti ei enää toimi.
– Jos puhutaan junaliikenteestä ja VR:n toiminnasta, niin VR on keskittynyt isoille väylille, keskuskaupunkien väleille. Enää ei juna pysähdy läheskään joka asemalla, ja ainoastaan isoimmilta linjoilta kyytiin pääsee — tokikin nopeasti, ei siinä mitään.
Savolan mukaan maakunnissa tarvitaan lisää junavuoroja, uutta tapaa toteuttaa junavuorojen toteutukset ja paikallisliikennettä.
– Jos halutaan ympäristöystävällistä junaliikennettä ja halutaan ihmiset raiteille, silloin pitää olla sellaisia junavuoroja, jotka palvelevat ihmisiä, että ihmiset pystyvät myöskin sitä junaa käyttämään, hän muistutti.
Berner huomautti, että uudistus perustuu pitkälti yhteistyöhön maakuntien välillä. Päätöksenteko ja valmistelu tulevat lähemmäs päättäjiä, käyttäjiä, ja alueita.
– Me tiedämme, kuinka tärkeä asia tämä on ollut liikenteen puolella, hän korosti.