Junckerin työkykyä on epäilty toistuvasti viime vuosina
Viime viikolla Nato-huippukokouksen aikaan maailmalle levisi video hoipertelevasta EU-johtajasta, joka ei näyttänyt pysyvän pystyssä ilman valtionpäämiesten kannattelua. Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin, 63, työkyky nousi taas kerran otsikoihin.
Juncker kertoi kärsineensä kokouksen aikana kivuliaista iskiaskrampeista. Hän on valitellut iskiasvaivaansa aiemminkin. Nato-illallisen alla kuvatut hoiperteluvideot herättivät viestimissä ja sosiaalisessa mediassa epäilyjä siitä, oliko Juncker humalassa.
Luxemburgilaisen EU-johtajan alkoholinkäytöstä on spekuloitu toistuvasti hänen puheenjohtajakaudellaan. Kun Juncker nousi EU-komission johtoon loppuvuonna 2014, häntä luonnehdittiin vanhan liiton valtionpäämieheksi, joka pitää kosteista illallisista. Tuolloinen euroryhmän puheenjohtaja, hollantilainen Jeroen Dijsselbloem kuvasi Junckeria ”kovaksi tupakoitsijaksi ja juomariksi”. Myöhemmin hän pahoitteli kommenttejaan.
Juncker on toistuvasti kiistänyt, että hänellä olisi alkoholiongelma. Tällä viikolla hän sanoi, ettei ollut käyttänyt alkoholia, kun hänet kuvattiin horjuvana Nato-kokouksessa.
– Olen vaikuttunut siitä, miten paljon mielenkiintoa jotkut kohdistavat tähän asiaan, joka ei ole edes marginaalinen. Pyydän kunnioitusta, hän vastasi toimittajille keskiviikkona Brysselissä.
Juncker on aiemmin sanonut, että hänen jalkavaivansa ovat peräisin vakavasta auto-onnettomuudesta, johon hän joutui vuonna 1989.
Etenkin brittilehdet ovat kuitenkin pitäneet spekulaatioita sitkeästi hengissä. Junckerin terveydestä ja työkyvystä on revitty uutisia useaan kertaan viime vuosina.
Vuonna 2016 Junckerin kerrottiin kärsivän munuaiskivistä. Tässä yhteydessä Brysselissä kyseltiin, minkä verran hän oikein tekee töitä, koska hänen kalenterissaan näyttää olevan niin paljon väljää. Junckerin väitettiin myös polttavan ketjussa työhuoneellaan komission päärakennuksessa.
Vuonna 2015 julkisuuteen levisi video Latviassa pidetystä EU-kokouksesta, jossa Juncker läpsi valtionjohtajia poskelle ja pelleili heidän kanssaan. Unkarin pääministeriä Viktor Orbania hän kutsui ”diktaattoriksi”.
Komission puheenjohtajan paikka on EU:n vaikutusvaltaisin tehtävä, johon kohdistuu paineita monelta suunnalta. Junckerin päätä on vaadittu vadille milloin mistäkin syystä. Britanniassa Junckeria on karsastettu liittovaltiointoilijana, itäisen Keski-Euroopan maissa häntä on vastustettu etenkin pakolaispolitiikkaa koskevien erimielisyyksien takia.
Junckerin tuoli huojui jo puheenjohtajakauden alkumetreillä, kun paljastui, että hänen pääministerikaudellaan Luxemburg oli tehnyt satojen suuryritysten kanssa sopimuksia verojen välttämiseksi. Komission johdossa Juncker on nostanut veronkierron torjunnan näkyvästi esille.
Junckerin puolustajat ovat kuvanneet häntä harvinaisen kokeneeksi neuvottelijaksi, joka tekee paljon töitä ja tuntee EU-koneiston kuin omat taskunsa. Myös hänen seuramiehen taitonsa ja kuiva huumorinsa on saanut kiitosta.
Jo viime eurovaalien alla esitettiin kuitenkin vaatimuksia, että EU-komission johtoon olisi korkea aika saada nuoremman polven edustaja ja mielellään nainen. Sama keskustelu jatkuu, kun Junckerille haetaan seuraajaa ensi kevään eurovaalien jälkeen.