Keski-Suomi ottaisi maakuntahallintoon mallia kunnista
Kunnissa käytössä oleva hallintorakenne kelpaisi keskustan Keski-Suomen piirin vuosikokousväen mielestä malliksi uutta maakuntahallintoa rakennettaessa.
Käytössä olevassa mallissa virkamiehet valmistelevat asioita ja vaaleilla valitut luottamushenkilöt päättävät.
Piirin mukaan malli on selkeä ja kestävä selkäranta maakunnalliselle päätöksenteolle.
Vallan keskittämisen torjuminen on Keski-Suomen piirin mielestä yksi keskeisimpiä tavoitteita rakenteilla olevassa maakuntahallinnossa.
Yksi keino tähän pääsemiseksi on piirin mukaan lautakuntamallin toteuttaminen toisena vaihtoehtona olevan valiokuntamallin sijaan.
Lautakuntamallissa päätöksentekovaltaa jaetaan maakuntavaltuuston ja -hallituksen jäsenten lisäksi muillekin maakuntavaaleissa ehdolla olleille.
Näin valtaa olisi muillakin kuin 69 maakuntavaltuutetulla. Tätä kautta taattaisiin laajempi kansanvalta ja alueellinen edustavuus päätöksenteossa.
Piiri nimesi vuosikokouksessaan 45 ehdokasta lokakuun lopulle ajoitettuihin maakuntavaaleihin. Vielä pitäisi kuitenkin saada lisää ehdokkaita.
Myös ensimmäiset ehdokkaat ensi kevään eduskuntavaaleja varten nimettiin. Ehdokkuuskukat saivat kansanedustaja Petri Honkonen, kasvatustieteen ylioppilas ja floristi Johanna Karjula sekä varapuhemiehen eritysavustaja YTM Petri Neittaanmäki.
Puolueen tervehdyksen vuosikokousväelle tuonut varapuheenjohtaja Katri Kulmuni muistutti, että maakuntauudistuksessa valtava määrä päätösvaltaa siirretään maakunnille kansanvaltaiseen päätöksentekomenettelyyn.
Hän korosti, että se on kansanvaltaa, kun keskisuomalaiset itse voivat päättää asioistaan Helsingin virkamiesten sijaan.
Poliittisessa keskustelussa Kulmunille ja paikalla olleille kansanedustajille sateli kysymyksiä koskien nuorten saamista mukaan toimintaan, aktiivimallia, vakuutuslääkäritoimintaa ja yksinyrittäjien tilannetta.
Marianne Lukkarilaa huoletti, miten nuoria saataisiin mukaan toimintaan.
Kulmunin resepti Lukkarilan huoleen oli, että tarvitaan nykyaikaisia toimintatapoja ja jytäkkää sanomaa. Kiitosta häneltä sai kokouksessa nähty piirin maakuntavaaleja varten valmistama kuvaesitys, jossa kerrottiin puolueen tavoitteista.
– Keskusta on perusturvapuolue, mutta jostain syystä suomalaiset ei tiedä sitä. Tehkää jotakin, että nuo faktat muuttuvat myös mielikuviksi, Raimo Sopo edellytti viitaten Kulmunin toteamukseen keskustasta perusturvapuolueena.
Kulmuni viittasi Hannes Mannisen toteamukseen politiikan olevan henkimaailman asioita. Hän nosti esiin myös Esko Ahon sanoman, jonka mukaan asioita pitää toistaa niin kauan, että oksettaa.
– Jos ois vastaus, miten saadaan gallupit nousemaan, sitä käyttäisivät kaikki, Kulmuni vastasi.
Huoli varhaiskasvatuslain uudistuksesta nousi esiin Anna-Maria Perttulan kysymyksessä.
Kulmuni totesi lähtökohtana olevan, että varhaiskasvatuksessa työskentelisi jatkossa kolmen eri koulutustason ammattilaisia: lastentarhanopettajia, sosionomeja ja lastenhoitajia.
Kansanedustaja Petri Honkonen näki, että asiaan liittyvän kuohunnan taustalla on ammattiyhdistysliikkeen sisäinen skisma.
Aktiivimalliin liittyen kentältä tulee Kari Nuopposen mukaan paljon kritiikkiä.
Kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen mukaan mallin osalta ongelma ovat ne ihmiset, jotka eivät pysty työkyvyttömyytensä takia osoittamaan aktiivisuutta. Tämä kysymys vaatii toisenlaisia ratkaisuja.