Pekkarisen johtama työryhmä: Kyläkauppojen ahdinko vaatii tukitoimia valtiolta – "Ruotsin malli sopisi hyvin meillekin"
Eduskunta käy keskiviikkona ajankohtaiskeskustelun Suomen aluekehityksestä, kaupunki- ja maaseutupolitiikasta sekä seutukuntien mahdollisuuksista.
Aihealue on laaja ja aikaa keskustelulle on alustavasti varattu vain puolitoista tuntia.
Keskustan aluekehitystyöryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen arvioi keskustelun pysyvän aika yleisellä tasolla ilman syvällisempää porautumista mihinkään yksittäiseen teemaan.
– Helsingistä Jyväskylään, Jyväskylästä Ouluun ja kaikkea siltä väliltä. Puhemiehistöön kuuluvana en tietystikään voi keskustelun aiheisiin niin paljon vaikuttaa, hän toteaa.
Pekkarisen johtama työryhmä nosti kuitenkin muutama päivä sitten tiedotteessaan esiin yhden esimerkin pienistä puroista tasapainoisemman aluekehityksen hyväksi.
Keskustan aluekehitysryhmä korostaa kyläkauppojen merkitystä maaseudeun elinvoiman turvaajana.
Samaan aikaan, kun uutisissa kerrotaan kaupan suurten toimijoiden erinomaisista tuloksista, monet maaseutukylät ja jopa itsenäiset kunnat ovat menettäneet ainoat kauppansa.
Konkreettisimmat vaihtoehdot olisivat aiemman mallin mukainen investointituki tai toimintatuki Ruotsin uuden menettelyn mukaan.
Ruotsi on ottanut käyttöön ”haavoittuvilla haja-asutusalueilla sijaitseville pienille kaupoille” myönnettävän suoran toimintatuen, niin sanotun SGEI-tuen.
Vanhasen ykköshallituksen aikana Suomessa tukea myönnettiin vuosittain noin 1,5–2,0 miljoonaa euroa yhteensä noin 20–35 kyläkaupalle. Keskimäärin tuen suuruus oli muutama kymmenentuhatta euroa kauppaa kohti.
Investointituki auttoi monta kyläkauppaa pysymään jaloillaan, kunnes Kataisen hallitus lopetti tuen kokonaan vuonna 2012.
Sen jälkeen kyläkauppojen määrän on vähentynyt noin 250:een, kun luku vuosituhannen vaiheessa oli noin 800.
– En tiedä, nouseeko näin pieni asia tämän keskustelun yhteydessä edes esille. Kyläkauppojen katoaminen on silti yksi rationaalinen ja konkreettinen esimerkki aluekehitystoimien tarpeellisuudesta, Pekkarinen myöntää.
– Kyllä valtion tehtävä on katsoa asiaa laajemmin ja kaupan peruspalveluiden olla kohtuudella ihmisten saatavilla. Ruotsin esimerkki voisi olla hyvä ja toimiva malli meillekin, varapuhemies arvioi.