Saksa ja Ranska valjastavat yhdessä eurovankkureita
Suomelle vaikeat euroalueen uudistukset eivät ole etenemässä ennen kevättä, jolloin Saksan hallitusneuvotteluiden ennakoidaan olevan maalissa.
Isoimmat odotukset pyyhittiin pois eurohuippukokouksessa, jonka oli perjantaina tarkoitus viitoittaa tietä talous- ja rahaliiton uudistuksille.
EU-johtajat sopivat, että uudistuksiin palataan euromaiden kesken maaliskuussa ja päätöksiä on lupa odottaa kesäkuussa.
Saksan liittokansleri Angela Merkel kertoi Ranskan Emmanuel Macronin rinnalla huippukokouksen jälkeen, että Ranska ja Saksa ottavat johdon uudistusten viemisessä eteenpäin.
– Maaliskuuhun mennessä haluamme yhteisen kannan, Merkel kertoi.
Keskustelua täytyy hänen mukaansa käydä myös instituutioiden rakenteista.
Kolmituntisen keskustelun päätteeksi ei tehty virallisia päätelmiä, vaan herkästä teemasta oli tarkoitus puhua vapaasti.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan keskustelua käydään varsinkin pankkiunionin viimeistelystä, mutta myös Euroopan vakausmekanismin uudistamisesta.
– Uskon, että kun keskustelusta erotetaan selkeämmin lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteet, kannat lähentyvät toisiaan.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin on tarkoitus summata keskustelua euroryhmälle, joka ryhtyy valmistelemaan päätöksiä.
– Ei välttämättä ihan helppo tehtävä ole tuosta keskustelusta tehdä toimeksiantoa ja yhteenvetoa, Sipilä hymähti.
Suomelle euroalueen uudistukset ovat vaikea pala, koska taloudellista yhteisvastuuta ei haluta lisätä.
Yhteisvastuun kasvattamiseen on suhtauduttu perinteisesti varoen myös Saksassa ja Hollannissa, kun taas esimerkiksi Ranska on ajanut uudistuksia innokkaammin.
Pankkiunionin viimeistelyssä Suomen hallitus on kuitenkin valmis tekemään poikkeuksen.
Pankit levittäytyvät EU-maiden rajojen yli, minkä takia riskejä on hallituksen mielestä järkevää tasata.
Talletussuojassa ja viimesijaisessa kriisipankin lainajärjestelyssä ollaankin valmiita etenemään, kunhan pankkien taseissa olevia ongelmaluottoja on saatu vähennettyä.
Myös Ruotsi kertoi Sipilän mukaan kokouksessa, että se tutkii vakavasti pankkiunioniin liittymistä.
EU-maat vahvistavat kriisityökalujaan nyt hyvän sään aikana, sillä käsissä ei ole akuuttia kriisiä.
Keskustelua on herättänyt varsinkin se, pitäisikö kriisityökalujen toimivuutta parantaa.
Euroopan vakausmekanismi (EVM) perustettiin vuonna 2012 keskellä kovinta talouskriisiä, ja se on näytellyt keskeistä roolia Kreikan pelastamisessa.
Nyt komissio esittää, että hallitusten välinen kriisimekanismi siirrettäisiin EU:n sisälle.
Sitominen EU-instituutioihin lisäisi komission mukaan läpinäkyvyyttä ja tehostaisi sen toimintaa. Toisaalta komission rooli korostuisi aloitteen tekijänä ja päätöksiä tehtäisiin enemmän määräenemmistöllä.
Suomi haluaa säilyttää kriisimekanismin hallitusten välisenä. Merkittävät päätökset pitää sen mukaan tehdä vastakin yksimielisesti.