Keskustan perhepoliittinen avaus osui lankulle – Väestöliiton kyselystä vahva tuki köyhien lapsiperheiden erityistuelle
Suomen alhaiset syntyvyysluvut ovat herättäneet vilkasta poliittista keskustelua. Tilanteesta ovat huolissaan kaikki poliitikot puoluekannasta riippumatta.
Yksiselitteistä syytä siihen, miksi lapsia syntyy vähemmän kuin yli vuosisataan, ei ole. Joka tapauksessa asian korjaamiseksi pitäisi tehdä jotain – ja mitä nopeammin sitä parempi.
Monet ovat laittaneet toivonsa tulevan perhevapaauudistuksen varaan. Väestöliiton tuoreen raportin perusteella tämä on enemmän toiveajattelua kuin realismia.
Väestöliiton selvityksen mukaan perhevapaakeskustelun sävy ei ole ainakaan kannustanut lasten hankkimiseen. Keskustelun sisältö on pikemminkin ollut syyllistävä sekä lasten synnyttämistä että lasten kotona hoitamista kohtaan.
Väestöliiton raportin sisältö ei yllätä. Jos perhevapaauudistuksen perimmäisenä tavoitteena ovat taloudelliset hyödyt ei perheiden tai lasten etu, on turha kuvitella, että lapsiperheet ovat riemuissaan keskustelun sävystä.
Perheet haluavat päättää itse, kumpi vanhemmista käyttää hoito- ja vanhempainvapaat. Perheet haluavat itse myös valita, hoitavatko lapsia kotona vai vievätkö lapsensa päiväkotiin.
Väestöliiton tutkimusprofessorin Osmo Kontulan mukaan tulosten perusteella näyttääkin vahvasti siltä, että poliittisten puolueiden ja työmarkkinajärjestöjen tavoitteet ovat irtautuneet täysin perheiden omista tavoitteista.
Yksi suurimmista huolenaiheista on Väestöliiton raportin mukaan perheiden kahtiajako hyvä- ja huono-osaisiin. Kahtiajaon arvellaan olevan yksi merkittävä syy myös syntyvyyslukujen laskuun.
Keskusta nosti viikonvaihteen puoluevaltuuston kokouksessa perhepolitiikan ja erityisesti vähävaraisten lapsiperheiden aseman parantamisen yhdeksi ensi kevään eduskuntavaalien kärkiteemaksi. Lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi keskusta esitti harkinnanvaraista lapsilisää pienituloisille.
Perhevapaauudistuksen toteuttamisessa keskusta korostaa perheiden aseman parantamista ja perheiden valinnanvapautta itselleen sopivan hoitomuodon järjestämisestä.
Keskustan mallissa ylimääräinen panostus kohdistuisi niihin perheisiin, jotka ovat suurimman avun tarpeessa.
Väestöliiton tuoreen raportin sisältö tukee keskustan perhepoliittisia linjauksia. Keskustan lähtökohtana on ollut aina perheen ja lapsen etu.
Merkillepantavaa on, että Väestöliiton kyselytutkimukseen vastanneista lähes 70 prosenttia kannattaa keskustan esittämää harkinnanvaraista tukea köyhille lapsiperheille. Esimerkiksi lapsilisän merkittävää tasokorotusta kannatti vain alle puolet kyselyyn vastanneista.
Pienituloiselle lapsiperheelle esimerkiksi 100 – 300 euron ylimääräinen tuki olisi merkittävä. Jos saman rahapotin jakaisi korotettuna lapsilisänä kaikille lapsille, se ei vaikuttaisi juuri millään tavalla lapsiperheiden arkeen.
Keskustan mallissa ylimääräinen panostus kohdistuisi niihin perheisiin, jotka ovat suurimman avun tarpeessa. Tällaista mallia on helppo kannattaa.