Eduskunta- ja eurovaalien järjestäminen erikseen on järjetöntä mutta todennäköistä
Ensi keväänä järjestetään näillä näkymin kahdet vaalit reilun kuukauden sisään – eduskuntavaalit huhtikuussa ja eurovaalit todennäköisesti toukokuussa.
Puoluesihteerit ovat yrittäneet lukuisia kertoja päästä sopuun vaalien yhdistämisestä. Lopputulos on ollut aina yhtä heikko.
Yhteistä näkemystä ei löytynyt myöskään tällä viikolla järjestetyssä tapaamisessa.
Vaalien yhdistämisen puolesta puhuneet puolueet ovat perustelleet näkemystään, että kahdet peräkkäiset vaalit johtavat eurovaalien äänestysaktiivisuuden alentumiseen.
Huolta on kannettu myös siitä, että eurovaalit jäävät käynnissä olevien hallitusneuvotteluiden varjoon.
Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaskan mukaan vaalien järjestäminen eri aikaan ”ei palvele kansalaisia, ei palvele puolueita eikä nähdäkseni myöskään kansanvaltaa”.
SDP, RKP ja kristillisdemokraatit ovat selittäneet yhdistämisen vastustusta budjettiteknisillä syillä ja Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella, joka alkaa heinäkuussa 2019.
Suurin syy opposition nihkeyteen on, että vaalien siirron myötä nykyinen hallitus saisi noin viiden viikon jatkoajan.
Oppositiopuolueiden perustelut kuulostavat keinotekoisilta ja sitä ne ovatkin. Suurin syy opposition nihkeyteen on, että vaalien siirron myötä nykyinen hallitus saisi noin viiden viikon jatkoajan. Tätä hintaa ei olla valmiita maksamaan.
Ei vaikka vaalien yhdistämisellä säästettäisiin miljoonia euroja. Vuoden 2014 eurovaalien hintalappu oli vajaat 15 miljoonaa euroa. Jos vaalit järjestettäisiin eduskuntavaalien yhteydessä, kulut jäisivät merkittävästi pienemmiksi.
Lopullinen päätös vaalien yhdistämisestä on oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) käsissä. Puolueiden erimielisyyden takia Häkkäsen kädet ovat kuitenkin sidotut, joten vaalien yhdistäminen jää haaveeksi.
Päätös pitää vaalit erikseen on järjetön, mutta nykyisessä puoluepoliittisessa ilmastossa tämä taitaa olla ainoa vaihtoehto – valitettavasti.