Puolueet tarvitsevat rahaa maakuntavaaleihin
Juuri mikään asia ei ole politiikassa epäsuositumpaa kuin ehdottaa puoluetuen kasvattamisesta. Nyt sellainen ehdotus on kuitenkin paikallaan, muuten ei ensimmäisistä maakuntavaaleista kunnialla selvitä.
Kaikki hallitukset ovat vuorollaan leikanneet puoluetukea vuoden 2007 jälkeen. Silloin siihen tehtiin hallitusneuvotteluissa kuoppakorotus ja luovuttiin samalla vaalikohtaisista tukipäätöksistä.
Puolue- ja viestintätukeen ohjattiin vaalikaudella 2007-2011 36 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa summa leikattiin 29,6 miljoonaan euroon.
Kun otetaan huomioon inflaatiokehitys, puoluetuen reaaliarvosta on kadonnut kymmenessä vuodessa noin neljännes. Muut budjetin menot ovat reaalisesti kasvaneet samaan aikaan.
Puoluetuki on ollut erivärisille hallituksille poliittisesti helppo leikkauskohde. Nyt on kuitenkin aika muuttaa suuntaa.
Uusien vaalien järjestäminen on puolueille ja varsinkin niiden piirijärjestöille kova urakka.
Ensimmäiset maakuntavaalit on määrä järjestää ensi lokakuussa, jos ja kun eduskunta saa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevat lait valmiiksi kevään aikana.
Uusien vaalien järjestäminen on puolueille ja varsinkin niiden piirijärjestöille kova urakka. Siksi on oikein ja kohtuullista, että puolueille annetaan myös resurssit selvitä tästä urakasta.
Tässä tapauksessa olisi perusteltua myöntää puolueille erillistuki maakuntavaalien järjestämistä varten. Seuraavissa hallitusneuvotteluissa voidaan jälleen palata normaalikäytäntöön, että erillisiä vaalikohtaisia tukia ei jaeta.
Kymmenen vuoden kiristyksen jälkeen puolueilla pitäisi olla rohkeutta korottaa puoluetuen tasoa seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Lähtökohdaksi sopisi paluu vuoden 2007 hallitusneuvotteluissa päätetyn tuen reaalitasolle, mikä edellyttäisi puoluetuen kasvattamista noin 40 miljoonaan euroon.
Perhevapaauudistuksesta käydyssä keskustelussa monet muistuttivat, että tasa-arvolla on hintansa. Niin on demokratiallakin.