Onko matematiikan opetus tasa-arvoista?
Suomessa työelämä vaatii yhä enemmän matemaattista osaamista. Innovaatiot tarvitsevat osaajia, joilla on hyvät luovuuden ja matemaattiset ongelmanratkaisutaidot.
Suomi pärjää vahvasti matematiikan Pisa-tuloksissa, mutta tulosten tasaisesta heikkenemisestä tulee olla huolissaan. Tämä näkyy 2010-luvun tuloksissa. Samaan aikaan Suomessa on näkynyt pitempään kehitystä, jossa kiinnostus matemaattisia ja luonnontieteellisiä aloja kohtaan ovat laskeneet.
Suomessa ihaillaan vahvan pärjäämisen lisäksi matematiikan Pisa-tulosten pientä hajontaa.
Tuloksista nähdään, että Suomessa satsataan heikoimpien osaamiseen. Tavoitteena on antaa kaikille edellytykset pärjätä perustason matemaattisissa ongelmissa peruskoulun jälkeen. Suomen heikoimmat oppilaat pärjääkin muiden maiden heikoimpia selvästi paremmin.
Onko Suomessa matematiikan opetus tasa-arvoista? Suomessa ajatellaan vieläkin, että vahvat Pisa-tulokset tarkoittavat Suomeen syntyvän hyvin matematiikan huippuosaajia.
Jos ajatusketjua käännetään toisin päin, Suomessa matematiikan opetuksessa edetään heikoimpien oppilaiden ehdoilla.
Tällöin vahvemmat ja lahjakkaimmat oppilaat turhautuvat matematiikan tunnilla, kun eivät saa omien taitojensa mukaisia tehtäviä.
Vahvimmat ja lahjakkaimmat oppilaiden kohdalla motivaatio ja arvostus matematiikkaa kohtaan tippuu sekä pahimmillaan vaikuttaa peruskoulun jälkeisiin valintoihin.
Onko opetus tasa-arvoista, jos jokainen oppilas ei saa tarpeellista määrää tukea?
Matematiikan perusosaajiin ja huippuosaajiin satsaaminen ei tarkoita suoraan taloudellisten resurssien lisäämistä, vaan opetusmenetelmien ja peruskoulun toimintamallien uudistamista.
Keskustan esitys pienten lasten koulusta antaa hyvän mahdollisuuden kehittää matematiikan opetusta tasa-arvoisempaan suuntaan.
Kirjoittaja on Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen jäsen