Kommentti: Sote viimein kantavalle jäälle – kriisikevään uhka väistyi
Sote-sopuja on nähty ja melkein saman tien revitty jo vuosien ajan, mutta puheet soten ja hallituksen kaatumisesta voi ehkä nyt unohtaa.
Keskiviikkoillan neuvottelutulos saattaa olla viimeinkin se, joka ratkaisee hankkeen viennin loppuun asti. Melko suurella varmuudella soten valinnanvapauteen on nyt löydetty malli, joka mahtuu myös perustuslain raameihin.
Säädettävää varmasti löytyy vielä vaikka millä mitalla yksityiskohdissa ja isommissakin kokonaisuuksissa. Kaikella järjellä rungon pitäisi olla kuitenkin viimein koossa.
Ellei kokoomus olisi perääntynyt valinnanvapauden ulottamisesta erikoissairaanhoitoon, edessä olisi ollut luultavasti hallituskriisi tai mallin puskeminen jälleen päin perustuslakia – ja koko hankkeen palaaminen sekavaan tilaan vain puolta vuotta ennen maakuntavaaleja.
Sellaisesta sotkusta hallitus ei välttämättä olisi enää selvinnyt, ei ainakaan vaurioitta. Nyt näkymät ovat aivan toiset ja maakunta- ja eduskuntavaalit käytäneen siinä aikataulussa kuin on ajateltukin.
Se rauhoittaa tilannetta ilman muuta myös pääministeripuolue keskustassa, olivatpa kannatusluvut tällä hetkellä mitä hyvänsä.
Sopu löytyi, kun kokoomus myöntyi malliin, joka merkitsee käytännössä erikoissairaanhoidon säilymistä nykyisellään. Sote jää perustason palvelu-uudistukseksi, jossa toki hyödynnetään myös yksityisiä terveyspalveluja tarvittavin ja soveltuvin osin.
Sovun löytymistä osattiin jo odotella, sillä kokoomuksen taipumisesta alkoi olla merkkejä jo viime viikkojen julkisten puheenvuorojenkin perusteella.
Voi olla, että poliittisten realiteettien tajun ja asiantuntijoiden murskapalautteen lisäksi kokoomusta pehmitti terveysalan yritysten, ennen kaikkea Mehiläisen laukalle karannut ja vauhtisokea toiminta maakunnissa – paikallisten kuntapäättäjien avustuksella toki.
Saavutetun sovun myötä myös Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) masinoima kampanja maakuntauudistuksen kapuloimiseksi jäänee enää tuuleen huuteluksi.
Suomeen tulee 18 terveys- ja muistakin palveluista vastavaa maakuntaa, joihin valitaan valtuustot ensi syksynä, pidettiinpä isoissa kasvukaupungeissa mallia sitten onnistuneena tai ei.
Demokratiaakin moititaan joskus puutteelliseksi – samaan hengenvetoon kuitenkin todeten, ettei parempaakaan järjestelmää ole vielä keksitty.
Samat sanat pätevät maakuntamalliinkin. Mille ihmeen perustalle sote oikein olisi pitänyt rakentaa, kun kaikki mahdolliset sekavat kuntapohjaiset viritykset käytiin läpi jo viime vaalikaudella – ja tyrmättiin lopulta perustuslain vastaisina?