Vain harva kehitysvammainen pääsee Suomessa palkkatyöhön
Suomessa kehitysvammaiset pääsevät parhaiten palkkatyöhön työharjoittelun ja tuetun työn avulla. Asia käy ilmi Työterveyslaitoksen, Kehitysvammaliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansainvälisestä tutkimuksesta.
Tuetussa työssä työvalmentaja auttaa hakijaa työpaikan etsimisessä ja työnantajaa työolojen mukauttamisessa.
Kehitysvammaliitolla on pitkäaikaista kokemusta tuetun työllistymisen edistämisessä ja näyttöä sen toimivuudesta.
Parhaillaan on menossa Palkkaa mut -hanke, jossa levitetään työhönvalmennuksen toimintatapaa valtakunnallisesti.
Toinen hyvä esimerkki uudenlaisesta ajattelusta on työpajatoiminta. Esimerkiksi Helsinkiläisessä kahvilassa on käynnissä kokeilu kahvilatyöpajasta kehitysvammaisten työllistämisessä. Lyhty ry:n Ura-avain -tiimi on yksi Sitran Ratkaisu 100 – innovaatiokilpailun finaaliin päässeistä kisaajista.
– Meille on tärkeää, että kehitysvammaiset henkilöt ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja saavat valmiuksia työelämää”, sanoo tiimivastaava Marja Visti-Koskinen.
Sen sijaan työ- ja toimintakeskukset eivät tutkimuksen mukaan edistä kehitysvammaisten työllistymistä.
Kehitysvammaliitosta kritisoidaankin sitä, että viralliset tahot, kuten koulu ja palveluntuottajat, ohjaavat kehitysvammaisia edelleen työkeskuksiin.
Keskuksissa työtoiminta voi olla esimerkiksi tekstiili- ja puutyötä tai pakkausta.
Suomen työikäisistä kehitysvammaisista ihmisistä vain kolme prosenttia on palkkatyössä. Iso-Britanniassa vastaava luku on 5–11 prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 10 prosenttia.
– Mitä varhemmin kontakti työelämään syntyy, sitä paremmat mahdollisuudet kehitysvammaisella henkilöllä on työllistyä avoimille työmarkkinoille. Sopiva vaihe tutustua työelämään olisi 14–16-vuotiaana, sanoo Työterveyslaitoksen dosentti Nina Nevala tiedotteessa.