Uusi opetussuunnitelma viitoittaa koulutietä – "Opettaja voi pistää persoonansa enemmän peliin"
Tällä viikolla moni pieni ja isompi opintien kulkija on taas asetellut reppua selkäänsä.
Alakouluissa starttaa jo toinen lukuvuosi uuden opetussuunnitelman viitoittamana. Yläkouluissa se otetaan käyttöön vasta nyt.
Opetushallituksen opetusneuvos Minna Harmanen kertoo, että suoraa palautetta opetussuunnitelmasta (ops) on tullut varsin vähän.
– Alakouluissa monialaiset oppimiskokonaisuudet on koettu luontevaksi osaksi opetusta, kun sama opettaja opettaa useimpia aineita. Yläkoulussa se voi osoittautua haasteellisemmaksi, Harmanen arvioi.
Uusi ops tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisiin opetuksen toteutustapoihin. Tärkeää ovat perusperiaatteet; toimeen tuleminen toisten ihmisten kanssa sekä kestävän tulevaisuuden ja hyvän elämän näkökulma.
– Tavoitteena on yhdessä tuottaa laajempaa osaamista, ei kerätä tiedonmurusia.
Luokanopettaja Ulla Savolan kokemukset uudesta opsista ovat hyviä. Erityisen mielekkäänä hän on kokenut oppilaiden uudenlaisen osallistamisen.
– Lapset ovat tehneet innolla omia ehdotuksiaan. Vastuu säilyy silti opettajalla.
Savola arvioi myös opettajien välisen yhteistyön lisääntyneen. Kokonaisuuksia on suunniteltu isolla porukalla ja erilaisia työtapoja käytetty monipuolisemmin.
Monet uuden opsin asiat ovat olleet arkipäivää Savolan omassa opetuksessa jo pitkään.
– Nyt esimerkiksi luokasta ulos lähtemistä oikein suositellaan. Opettaja voi pistää enemmän persoonansa peliin. Perusasioita, kuten hyvää luku- ja kirjoitustaitoa ei kuitenkaan pidä unohtaa.
Uusi ops on Savolan mukaan otettu vastaan iloisella ja kokeilevalla mielellä. Soraääniäkin on silti kuulunut.
– Välillä opettajat ovat olleet uupuneita. Tämä on aika työläs ja vaatii opettajalta paljon.
Luokanopettaja Sirpa Tikkala pitää toimintakulttuurin muutosta merkittävänä ja kiittelee hänkin lasten uudenlaista osallisuutta.
Yksi iso pohdinnan paikka hänen mukaansa on digitalisaation huomioiminen. Resursseissa on suuria koulu- ja kuntakohtaisia eroja. Toisissa laitteitta riittää, useissa ei.
– Tarvitaan valtakunnallisia linjauksia siitä, miten rahoitus hoidetaan. Myös opettajat tarvitsevat koulutusta. Kaikilla ei ole valmiuksia suorilta opettaa esimerkiksi koodaamista, hän huomauttaa.