Tutkijat yksimielisiä: Suomen metsien hiilivarastot kasvavat hallituksen biotaloussuunnitelmista huolimatta
Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että Suomen metsien hiilivarasto jatkaa kasvuaan hallituksen biotalouslinjausten mukaisten hakkuiden lisäysten jälkeenkin.
– Vaikka hakkuita lisätään sille tasolle kuin hallitus suunnittelee, niin hiilivarasto kasvaa, mutta sen kasvu hidastuu, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomo Kalliokoski vahvistaa.
Suomen ilmastopaneeli selvitti raportissaan biotalousalan tutkijoiden käsityksiä Suomen metsien hyödyntämisen ilmastovaikutuksista.
28 tutkijaa katsoo, että hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen hallituksen suunnittelemalla tavalla pienentää Suomen metsien hiilinielun ja -varaston kasvua, mutta hiilivarasto jatkaa kuitenkin kasvuaan.
Antti Asikainen luonnonvarakeskuksesta sanoo hiilivaraston kasvavan, vaikka hakkuita lisätään 10–15 miljoonalla kuutiometrillä.
– Hiilinielut ovat viimeiset 25 vuotta olleen noin 30 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Niiden arvioidaan putoavan tilapäisesti pariinkymmeneen hiilidioksiditonniin.
Kalliokoski pitää puuntuotannollisesti kestävänä sitä, että puuta hakattaisiin jatkossa 80 miljoonaa kuutiometriä nykyisen 65 miljoonan sijaan.
– Mutta se on eri kysymys kuin se, mikä olisi paras mahdollinen vaihtoehto ilmaston näkökulmasta.
Kalliokoski muistuttaa Pariisin ilmastosopimuksen velvoittavan toimenpiteisiin, joilla ilmaston lämpenemistä rajoitetaan nopeasti niin, että päästöt kääntyvät laskuun ja metsien hiilinielut kasvuun.
– Onko Suomen hallituksen politiikka ilmaston kannalta kestävää, se on iso kysymysmerkki.
Suomen ympäristökeskuksen professori, ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä sanoo puunkäytön väistämättä lisäävän ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta lyhyellä aikajänteellä.
– Mutta voimme uskoa, että pitkässä juoksussa tilanne korjaantuu. Miten tähän pitäisi suhtautua ilmastomielessä? Metsätutkijat eivät pysty antamaan siihen vastausta, vaan ilmastotutkijoiden haaste on kertoa se, Seppälä toteaa.
Tutkijat näkevät, että pitkällä aikavälillä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen metsäenergialla tuottaa ilmastohyötyjä. Se edellyttää sitä, että fossiilisten korvautuminen on pysyvää, metsämaa säilyy metsänä ja metsien kasvu pysyy ennallaan tai kasvaa tulevaisuudessa.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) vertaa Suomen metsien hakkuita Ruotsiin.
Ruotsissa puuston poistuma kasvusta on viimeisten 15 vuoden ajan ollut 75–80 prosenttia.
– Suomessa se on tällä hetkellä reilut 60 prosenttia. Hallituksen biotaloustavoitteilla Suomessakin päästäisiin 75 prosentin kasvun hyödyntämisasteelle, Tiilikainen sanoo.
Tiilikainen korostaa, että hallitus ei ole romahduttamassa Suomen hiilinieluja.
– Suomessa ollaan siis tekemässä sitä, mitä Ruotsi on tehnyt viimeiset 15 vuotta. Toivottavasti tässä onnistutaan.
Tutkijat katsovat, että puunkäytön suurimmat ilmastohyödyt saavutetaan puupohjaisilla pitkäikäisillä tuotteilla.
Nykyisen kaltaisella puunkäytöllä ilmastohyötyjä ei saada vähintään vuosikymmeniin.
Puurakentamiseen ohjautuu nykyisin selvästi vähemmän puuta kuin sellun valmistukseen. Sellusta valmistetaan pääosin kartonkia ja paperia, joiden hiilisisältö vapautuu ilmakehään nopeasti. Sahatavaraksi valmistetut puutuotteet sen sijaan varastoivat sisältämänsä hiilen useimmiten vuosikymmeniksi.
Kalliokoski harmittelee sitä, että puunkäytön investoinnit kohdistuvat lyhytkestoisiin tuotteisiin.
– Jos metsien hakkuita lisätään merkittävästi ja puusta tuotetaan sellua tai paperia, ilmastovaikutus jää negatiiviseksi.
– Puurakentamisen pitää lisääntyä todella rajusti, hän tiivistää.
Tiilikainen korostaa, että juuri tästä syystä koko hallitus puhuu puurakentamisen puolesta.
– Siellä puutuotteen kesto on kymmeniä, jopa satoja vuosia. Tavoitteemme on, että kasvavasta puunhakkuusta mahdollisimman iso osa sitoutuisi pitkäaikaisiin tuotteisiin, ministeri toteaa.
Juttua muokattu klo 18:10. Lisätty sitaattiin puuttuva sana ”jää”. Täsmennetty virkettä hiilivaraston kasvusta.