Turvapaikanhakijoiden asenne teki vaikutuksen K-kauppiaaseen
Yasir Alaswadi, 25, ja Lal Ghulami, 21, järjestelevät hyllyjä Kirkkonummen Citymarketissa.
Alaswadi tuli Irakista Suomeen 16 kuukautta sitten. Ghulami saapui Afganistanista vuosi takaperin. He asuvat tällä hetkellä Kirkkonummella vastaanottokeskuksessa ja odottavat turvapaikkapäätöksiään.
Suomen Punaisen Ristin (SPR) järjestämä turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistamisen ja työelämävalmiuksien tukemisen TET-hanke on heille ensimmäinen kosketus suomalaiseen työelämään.
Nuoret miehet ottivat tilaisuuden tyytyväisinä vastaan.
Alaswadilla on kemian alan tutkinto, Ghulami on työskennellyt Afganistanissa rakennusalalla.
He puhuvat vain vähän suomea ja englantia, joten kommunikointi suomalaisten kanssa on vielä vaikeaa. TET-jakson jälkeen Alaswadi ja Ghulami aikovat jatkaa suomen kielen opintojaan ja hakea töitä.
Molemmat uskovat, että voivat jäädä Suomeen.
– Suomi on kaunis mutta kylmä, Alaswadi naurahtaa suomeksi.
Suomi on kaunis mutta kylmä.
Yasir Alaswadi
Kirkkonummen Citymarketin kauppias Marjo Virtanen on ottanut kauppaansa jo useita tettiläisiä Kirkkonummen Evitskogin vastaanottokeskuksesta, jota SPR pyörittää.
– Heistä on ollut paljon apua, ja kaikki on mennyt pääsääntöisesti hyvin, Virtanen kertoo.
Ennen Alaswadia ja Ghulamia TET-jaksolle olisi tosin pitänyt saapua kaksikko, joka suuntasikin Kirkkonummen Citymarketin sijaan Helsingin keskustaan matkakortit saatuaan. Muutamat turvapaikanhakijat ovat sen sijaan olleet niin ahkeria, että Virtanen olisi voinut palkata heidät oikeisiinkin töihin.
Virtanen myöntää miettineensä, voiko kauppaan ottaa TET-jaksolle ihmisiä, jotka eivät osaa suomea.
Kauppiaan huoli oli kuitenkin turha. Asiakkailta on löytynyt ymmärrystä kielitaidon puutteelle. Virtanen ihailee turvapaikanhakijoiden positiivista asennetta.
– Ei suomalaisenkaan olisi helppoa mennä töihin vaikkapa irakilaiseen kauppaan. Mutta he ovat todella kohteliaita, ystävällisiä ja iloisia, vaikka monilla on traumaattisia kokemuksia taustalla, Virtanen toteaa.
Turvapaikkapäätösten odottelu vastaanottokeskuksissa ymmärrettävästi turhauttaa.
Palkattoman, viikosta kolmeen viikkoon kestävän TET-jakson tarkoituksena onkin ohjata ajankäyttöä kotoutumiseen, hankkeen työelämäkoordinaattori Juhana Päivärinta SPR:ltä kertoo.
– Turvapaikanhakijat haluavat järkevää tekemistä. Samalla he oppivat kieltä, työelämätaitoja sekä tutustuvat uusiin ihmisiin.
Turvapaikanhakijan osaaminen, koulutus, työkokemus ja kiinnostuksen kohteet kartoitetaan aluksi haastattelulla vastaanottokeskuksessa.
– Ammatteja heillä on aina kalastajista lääketieteen tohtoreihin. Lääkäreillä pitää tietysti olla Suomessa hyväksytty tutkinto, mutta esimerkiksi IT-insinöörit ovat päässeet tutustumaan oman alansa työelämään, Päivärinta sanoo.
Hän arvioi, että nelisenkymmentä ihmistä on myös työllistynyt TET-hankkeen kautta viime vuonna. Työpaikkoja on järjestynyt esimerkiksi metallialalta, autokorjaamoista ja ravintoloista.
– Asenne ratkaisee. Turvapaikanhakijoiden ahkeruus ja tunnollisuus yllättää monet.
Aikakäsitteen hahmottaminen on ollut monelle haasteellista.
Juhana Päivärinta
SPR:n TET-hanke käynnistyi Varsinais-Suomesta reilu vuosi sitten, ja viime syksynä se laajeni valtakunnalliseksi.
Nyt mukana on jo viitisenkymmentä SPR:n hallinnoimaa vastaanottokeskusta ja parisataa yritystä ja organisaatiota monilta eri aloilta.
Päivärinta kiittelee työelämäkumppaneita hyvästä ja realistisesta asenteesta. Turvapaikanhakijat tarvitsevat työhönohjausta, ja silti kulttuurierot voivat näkyä.
– Esimerkiksi aikakäsitteen hahmottaminen on ollut monelle haasteellista.
Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä kirjoilla noin 19 000 turvapaikanhakijaa.
Vuonna 2015 Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Viime vuonna määrä tippui reippaasti. Turvapaikkaa haki Suomesta kaikkiaan 5 657 ihmistä.
Juttu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 20.1.2017