Turkki äänestää uudesta perustuslaista – AKP:n populismi pakottaa ihmiset valitsemaan puolensa
Hallitsevan AK-puolueen valtakauden aikana turkkilainen yhteiskunta on politisoitunut läpikotaisin. Viimeiset kymmenen vuotta turkkilaisia on jatkuvasti altistettu käsittämättömille salaliittoteorioille, väitöstutkija Halil Gürhanli kuvailee.
Gürhanlin mukaan edes tavallisten ihmisten arjessa ei ole enää tilaa normaalille rinnakkaiselolle, vaan kaikki elämänvalinnat ovat täynnä poliittisia merkityksiä.
– Kenen puolella olet? Kuka on vihollisesi? Miten kasvatat lapsesi hyviksi muslimeiksi? AK-puolue ylläpitää jatkuvaa yhteiskuntaa jakavaa keskustelua.
Vuoden 2002 parlamenttivaaleista asti vaalivoitosta toiseen edennyt AK-puolue lietsoo Gürhanlin mukaan populismillaan jatkuvaa vastakkainasettelua kansan keskuuteen.
– Se on täysin ylipolitisoitunut puolue, joka ammentaa voimansa jatkuvasta kamppailusta jotakin vastaan. Rauhallista normaalitilaa se ei kestä.
Istanbulissa uskovainen kansanosa, liberaalit länsimieliset ja kurdiväestö asuvat rinnakkain, mutta eivät ole tekemisissä toistensa kanssa.
Islam on AK-puolueelle Helsingin yliopistossa tutkivan Gürhanlin mukaan vain sementtiä, jota käytetään täysin opportunistisesti vallantavoittelun välineenä.
Hän näkee, että yhteiskunnan jakolinjat ovat jyrkentyneet.
Esimerkiksi Istanbulissa uskovainen kansanosa, liberaalit länsimieliset ja kurdiväestö asuvat rinnakkain, mutta eivät ole tekemisissä toistensa kanssa.
Poliitikkojen puheissa, uutisissa ja televisio-ohjelmissa toistuvien viholliskuvien ja epäluulojen keskellä AK-puolue edustaa suurelle osalle kansaa turvaa ja pysyvyyttä.
Gürhanlin mukaan tämä on läheistä sukua niin sanotuille valeuutisille ja vaihtoehtoisille faktoille, jotka mylläävät myös muun muassa Venäjällä ja Yhdysvalloissa.
Hän näkee, että presidentti Recep Tayyip Erdoganin ympärille muodostunut ryhmä on niin syvällä valtapeleissään ja korruptiossa, ettei se voi enää antaa tilaa normaalille demokraattiselle toiminnalle.
– He tietävät, etteivät enää koskaan näkisi auringonvaloa, jos heidän toimensa tutkittaisiin oikeudellisesta näkökulmasta.
Tästä syystä journalistit, akateemikot, ammattiliikkeet, oppositio ja ylipäätään vapaa sana koetaankin uhkaksi valtion vakaudelle.
Uusi perustuslaki olisi vain muodollisuus, koska presidentti toimii jo nyt todellisia valtaoikeuksiaan laajemmin.
Politiikan tutkija Halil Gürhanli
Turkin nykyinen perustuslaki on sotilasjuntan käsialaa vuodelta 1982, mutta siihen on tehty vuosien saatossa lukuisia korjauksia.
Nyt presidentti Erdogan ja maan hallitus kampanjoivat raivoisasti, jotta uusi perustuslaki hyväksyttäisiin kansanäänestyksessä sunnuntaina huhtikuun 16. päivänä.
Gürhanlin mukaan vanhaan perustuslakiin on leivottu sisälle ajatus kansalaisyhteiskunnasta uhkana ja ongelmien aiheuttajana.
Uusi perustuslaki vain vahvistaisi valtiota entisestään ja tuhoaisi viimeisetkin moniäänisen ja läpinäkyvän päätöksenteon rippeet.
Gürhanli ei kuitenkaan ole huolissaan tulevasta äänestyksestä.
– Uusi perustuslaki olisi vain muodollisuus, koska presidentti toimii jo nyt todellisia valtaoikeuksiaan laajemmin. Vallanpitäjät haluavat muuttaa lain, jotta eivät joutuisi jatkossakaan vastuuseen teoistaan.
Turkki-tutkija epäilee vahvasti kansanäänestyksen rehellisyyttä.
– Jos Turkissa haluttaisiin pitää reilut vaalit, ne pitäisi järjestää kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kansainvälisten tarkkailijoiden ja aseistettujen vartioiden valvovan silmän alla.
Gürhanlista on selvää, että AK-puolueen valtakausi ei voi jatkua loputtomiin.
Maa elää jatkuvasti yli varojensa, ja liiran arvo laahaa ennätysalhaalla.
Armeija, jolta on lyöty ilmat pihalle, ei kykene vastaamaan niihin turvallisuusuhkiin, jotka koettelevat maan rajoja.
– Lähi-itä on modernien faaraoiden hautausmaa. Romahtaessaan he repivät koko yhteiskunnan kappaleiksi. Vai voitko kuvitella Erdogania kättelemässä seuraajaansa ja toivottamassa hyvää valtakautta, Gürhanli kysyy.
Juttu on katkelma laajasta reportaasista, joka ilmestyi kokonaisuudessaan Suomenmaan viikkolehdessä 13.4.2017.