Tilastoanalyysi: Äänestysinto eriytyy – korkean työttömyyden kunnissa äänestetään nihkeästi
Työttömyysaste vaikuttaa aikaisempaa enemmän äänestysaktiivisuuteen.
Käydyt kuntavaalit vahvistivat eduskuntavaaleista tuttua ilmiötä, jossa korkean ja matalan työttömyysasteen kuntien välillä on suuri ero äänestysprosentissa, ajatuspaja e2:n tilastoanalyysi osoittaa.
Tilastoanalyysi osoittaa myös, että äänestysprosentti kasvoi kuntavaaleissa erityisesti isoissa kaupungeissa sekä kunnissa, joissa on korkea koulutusaste ja alhainen työttömyysaste.
Pienissä kunnissa äänestetään edelleen aktiivisemmin kuin suurissa kaupungeissa, mutta nyt äänestysaktiivisuus laski keskimäärin kaikissa alle 50 000 asukkaan kunnissa ja kohosi keskimäärin yli 100 000 asukkaan kunnissa.
e2 on tehnyt kattavan kuntatason tilastoanalyysin kuntavaalien äänestysaktiivisuudesta ja puoluekannatuksesta. Analyysi sisältää vertailua vuoden 2012 vaaleihin.
Vaikka ennakkoon äänestäneiden osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä, se ei heijastunut lopulliseen äänestysprosenttiin, joka nousi huomattavasti vähemmän.
Tutkija Ville Pitkäsen mukaan ennakkoon äänestävät ihmiset, joilla on suhteellisen selvä äänestyspäätös ja joille äänestystapa on helppo.
Kuntavaalien alla keskusteltiin siitäkin, miten ihmiset saadaan liikkeelle myös varsinaisena vaalipäivänä. Houkuttimeksi toivottiin kaunista säätä, kahvitarjoilua tai muita aktiviteetteja.
Pitkänen ei usko viime hetken houkuttimiin. Äänestämään vie ennen kaikkea ihmisen halu vaikuttaa.
Työttömät, vähemmän koulutetut ja nuoret äänestävät laiskemmin kuin iäkkäämmät, koulutetut ja vakaassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat.
Hokkuspokkustempuilla suuntaa ei Pitkäsen mukaan käännetä. Käännettä voi hakea kitkemällä eriarvoisuutta, koulutuksella ja demokratiakasvatuksella.
Keskusta oli 17,5 prosentilla kuntavaalien kolmas kokoomuksen ja SDP:n perässä. Keskustan kannatus laski vuodesta 2012 1,1 prosenttiyksikköä.
Suhteellisesti eniten keskusta menetti kannatustaan Pohjois-Pohjamaalla –3,1, Päijät-Hämeessä –2,4 ja Lapissa –2,2 prosenttiyksikköä.
Suhteellisesti eniten keskusta nosti kannatustaan Keski-Pohjanmaalla 1,4, Kainuussa 0,7 ja Pohjois-Karjalassa 0,3 prosenttiyksikköä.
Keskustan tappio on siis tässä katsannossa tavanomainen.
tutkija Ville Pitkänen
Pääministeripuolueen vaalitappio oli Pitkäsen mukaan pitkän trendin mukainen. Pääministeripuolue on kärsinyt vuodesta 1984 tappion kaikissa kuntavaaleissa. Miinus on vaihdellut 2,8:sta 0,8:aan.
– Keskustan tappio on siis tässä katsannossa tavanomainen. Edeltävissä kuntavaaleissa kaikkien kolmen suuren puolueen kannatus on tullut alaspäin, Pitkänen huomauttaa.
Puolueiden kannatuskäyrät lähestyvät toisiaan. Pitkäsen mukaan on mahdollista, että reilusti yli 20 prosentin kannatuslukemat muuttuvat kuntavaaleissa yhä harvinaisemmiksi.
Tutkijan näkökulmasta vaalitunnelma tiivistyy ja mielenkiinto vaaleihin kasvaa.
Vaikka välissä on kahdet muutkin vaalit, tutkijat odottavat mielenkiinnolla seuraavia eduskuntavaaleja.
– Niiden jälkeen olemme entistä viisaampia sen suhteen mihin puolueiden kannatukset liikkuvat, Pitkänen sanoo.
Pitkänen muistuttaa, että liikkuvien äänestäjien määrä on nykyisin suuri, ja liikkuvat ratkaisevat lopulta miten vaaleissa käy.
Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei Pitkäsen mielestä kannata kuntavaalien pohjalta eduskuntavaaleihin vetää.
Sillä on hänen mukaansa merkitystä, miten hallituskauden loppupuolisko menee, mitkä ovat talouden käänteet ja mitkä johtopäätökset niistä vedetään.
Otsikkoa täsmennetty kello 10.01.