Talousuutiset hellivät kuritettuja suomalaisia – Lintilä: Hallitus on tehnyt oikeita toimia
Kesä on ollut poikkeuksellisen hyinen. Aurinko ei juuri ole hellinyt, mutta talouden taivaalla tuntuu paistavan.
Pitkin kevättä ja kesää on julkisuuteen putkahdellut myönteisiä uutisia.
Lista on pitkä: Suurteollisuudella menee hyvin ja sen tulevaisuus näyttää valoisalta, työttömyys laskee, kuluttajien luottamus talouteen on parempi kuin aikoihin, konkurssit vähenivät, vienti pomppasi ylöspäin ja bruttokansantuote kasvaa rohkeitakin arvioita enemmän.
Yksi viimeisimmistä hyvistä uutisista oli pitkäaikaistyöttömien väheneminen peräti 21 000 ihmisellä. Paljon parjatut työttömien säännölliset haastattelut siivosivat rekistereistä sinne unohtuneita kansalaisia, jotka tosiasiassa olivat työllistyneet tai aloittaneet opiskelun.
Takana on toki myös parantunut yleistilanne sekä Lex Lindström, joka pelastaa ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät eläketuen piiriin.
Vaikuttaa siltä, että hallituksen kipeät päätökset ovat saaneet aikaan muutakin kuin tuskaa kohteissaan. Mediassa ei hallitusta kuitenkaan juuri ole tilanteesta kiitelty. Pikemminkin on annettu ymmärtää, että hyvät asiat ovat tapahtuneet hallituksen toimista huolimatta.
– Tämä on se vanha klassinen. Jos tapahtuu hyviä asioita, hallituksella ei ole niissä roolia, jos taas huonoja, se on hallituksen vika. Onhan se vähän käsittämätöntä, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kuittaa.
Hänen mielestään on kiistatonta, että talouden elpymiseen ovat vaikuttaneet paitsi maailmantalouden parantunut tilanne myös hallituksen tekemät oikeat toimet.
– Tällä hallituskaudella sekä yksityisten kuluttajien että yritysten luottamus talouteen on parantunut huomattavasti. Se on saanut liikkeelle lumipalloefektin: kansalaiset uskaltavat kuluttaa, yritykset lisäävät investointejaan.
Yksi syy luottamuksen kasvuun on Lintilän mielestä Juha Sipilän tulo pääministeriksi.
– Se oli odotettu asia. Se nostatti yrityksissä ja kansalaisissa vahvaa uskoa siihen, että talous oikenee. Ja niin on käynyt. Minusta on rehellistä todeta, että hallituksen toimet ovat saaneet aikaiseksi huomattavasti kovempaa talouskasvua kuin mitä odotettiin.
Elinkeinoministeri uskoo, että jo näillä luvuilla tullaan pitkälle saavuttamaan hallituskauden alussa asetetut tavoitteet niin alijäämän, velkaantumisen kuin työllisyydenkin suhteen.
– Viime kaudella tuli 100 000 uutta työtöntä, nyt on saatu kelkka käännetyksi toiseen suuntaan.
Kyllä ainakin yksi kolmasosa hyvästä talouden trendistä on hallituksen ansiota.
Pasi Holm
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holmin mielestä hallitusta on osaltaan kiittäminen hyvistä uutisista.
Kokonaisuuden kannalta keskeinen viennin kehittyminen johtuu hänen mukaansa kolmesta asiasta. Ensinnäkin siitä, että maailmantaloudessa menee tällä hetkellä kohtuullisen hyvin. Maailmalla on potentiaalista kysyntää suomalaisillekin tuotteille.
Toisekseen taustalla on suomalaisten parantunut kilpailukyky, johon ovat johtaneet yhtäältä maltilliset palkkaratkaisut useampana vuotena ja kilpailukykysopimus sekä toisaalta euron arvon lasku suhteessa dollariin.
– Kyllä ainakin yksi kolmasosa hyvästä talouden trendistä on hallituksen ansiota, Holm sanoo.
Talousasiantuntijoiden madonluvuista on kuitenkin pääteltävissä, ettei talouskasvu sinänsä suoraan hyödytä valtiontaloutta.
Velkataakka on edelleen huima ja kasvaa jatkuvasti. Vaikka diagrammien positiiviset kuviot helpottavat valtion rahakirstun päällä istuvien ahdistusta, malttia kaivataan.
Elinkeinoelämän Keskusliiton Jussi Mustonen varoitti maanantain Verkkouutisissa monen muun tavoin tuhlailusta. Samoin valtiovarainministeri Petteri Orpo ja ministeriön talouskoordinaattori Sami Yläoutinen ovat kehottaneet pitämään pään kylmänä.
Rakenteelliset uudistukset ovat edelleen välttämättömiä, ikäviä päätöksiä ei auta lähteä purkamaan eikä rahahanoja löysätä liikaa.
Vuoden aikana tositoimiin saadut 15 000 uutta työllistä sen sijaan hyödyttyvät valtiontaloutta suoraan. Heidän panoksensa on helpottanut julkisen talouden tasapainoa 300 miljoonalla eurolla. Työllisyyden kasvu myös jatkossa varmistaisi valtiontalouden vahvistumisen.
Pasi Holmin mukaan tulevaisuuden kannalta keskeistä onkin seuraava työmarkkinakierros.
Nyt olisi hänen mielestään suotavaa, että ne, joilla on työpaikka, tyytyisivät vähempään ja sitä kautta saataisiin lisää ihmisiä töihin. Yksi isoimmista vaaroista talouskehitykselle ovat hänen mukaansa liian suuret palkankorotukset, dollarin heikentymisen lisäksi.
– Toivon, että hallitus pystyisi tukemaan veronalennuksilla maltillisia palkankorotuksia ja samassa yhteydessä pystyttäisiin sopimaan työmarkkinajoustoista. Se ei kuitenkaan ole yksin hallituksen vallassa.
On kohdennettava rahaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Kaikilla ei mene hyvin.
Mika Lintilä
Lintilä sanoo panneensa tyytyväisenä merkille työntekijäpuolen tässä suhteessa vastuulliset ulostulot.
– Puolen–yhden prosentin palkankorotusvaatimukset ovat realistinen lähtökohta. Se kertoo siitä, että tilanne on tunnistettu. Emme ole vielä kuivilla, vaikka nokka onkin jo saatu vedenpinnan yläpuolelle.
Hän nostaa esiin myös työmarkkinoiden ikärakenneongelman sekä kohtaanto-ongelman.
– Ne ovat pullonkaulat tällä hetkellä.
Myös Lintilä korostaa, että edelleen tarvitaan tiukkaa budjettikuria. Jos löysää jää, sen osoite on selvä.
– On kohdennettava rahaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Kaikilla ei mene hyvin, hän muistuttaa.
Tulevaisuus näyttää Lintilästä valoisalta. Eniten häntä huolestuttavat globaalit asiat. Se, mitä tapahtuu USA:ssa ja Brexitin vaikutuksesta. Syksyn työhön hän käy hyvillä mielin.
– Nyt on säilytettävä lehmänhermot ja gallupeista huolimatta pysyttävä omalla, valitulla tiellä. Sitä kautta on pystyttty vähentämään työttömyyttä ja saatu leipää useampien suomalaisten pöytään.