Suomen turvallisuusuhkaa ei nosteta Manchesterin iskun vuoksi
Suomen uhka-arvioita ei aiota nostaa Manchesterin iskun vuoksi.
Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan Manchesterin terrori-iskussa ei ole tullut ilmi yhteyksiä Suomeen.
Viranomaisten tiedossa ei ole, että myöskään uhrien joukossa olisi suomalaisia.
– Nyt ei tehdä erityistoimenpiteitä. Aiemmin on jo vahvemmin varauduttu ja nostettu valmiustasoa, Risikko sanoo.
Suomessa on toistaiseksi voimassa marraskuussa 2015 annettu uhka-arvio, kerrotaan suojelupoliisista.
Sen mukaan yksittäisten terrorististen tekojen uhka on Suomessakin koholla.
Suomeen mahdollisesti kohdistuvaa uhkaa ja sen muutostarpeita arvioidaan jatkuvasti.
Suomen uhka-arvio ei ole sidonnainen yksittäiseen tapahtumaan, kertoo erikoistutkija Pekka Hiltunen suojelupoliisin terrorismin vastaisesta yksiköstä.
Hiltusen mukaan uhka-arviossa otetaan huomioon kolme keskeistä seikkaa.
Ensimmäisenä suojelupoliisi analysoi oman operatiivisen tiedon eli kotimaan tilannekuvan.
Toiseksi arvioidaan Suomen profiili, eli miten terroristit näkevät Suomen.
Kolmantena arvioidaan terrorismin trendit, lähialueiden tapahtumat ja yleisesti terrorismi länsimaissa.
Supo saa tietoa tapahtuneesta kansainvälisen tiedonvaihdon kautta.
– Isku on osoitus siitä, että Eurooppaan ja Britanniaan kohdistuu voimakkaita turvallisuushaasteita ja terroriuhka on varteenotettava, Hiltunen toteaa.
Suojelupoliisin viestintäpäällikkö Jyri Rantala huomauttaa, että avoin yhteiskunta on väistämättä haavoittuva.
– Kaikkein ikävin piirre on, että tälläkin kerralla näyttää siltä, että tavoitteena on ollut saada mahdollisimman paljon siviiliuhreja eli on isketty niin sanotusti pehmeään kohteeseen. Näiden iskujen yksinomaisena tavoitteena on, että pysytään maksimoimaan siviiliuhrien määrä.
Manchesterin terrori-iskussa on vahvistettu kuolleen ainakin 22 ihmistä.
Lisäksi ainakin 59 ihmistä on haavoittunut.
Uhrien joukossa on myös lapsia.
Vastaavanlaisia pehmeitä kohteita ovat aiemmin olleet muun muassa Brysselin lento- ja metroasemien iskut viime vuoden maaliskuussa, Berliinissä joulutorin rekkaisku sekä Nizzan rantakadun kuorma-autohyökkäys viime kesänä.
Lontoon keskustassa puolestaan kuoli useita ja kymmenet loukkaantuivat maaliskuussa, kun mies ajoi autolla väkijoukkoon.
Viime kuussa Tukholman keskustassa kuoli viisi ihmistä ja viisitoista loukkaantui kuorma-auton ajettua heidän päälleen.
Pariisin hyökkäyksissä marraskuussa 2015 kuoli yhteensä 130 ihmistä ja haavoittui satoja.
Helsingin poliisi ei muuta turvallisuusjärjestelyitään helatorstaina.
Presidentti Mauno Koiviston hautajaisiin suunnitellut turvajärjestelyt pidetään ennallaan, kertoo ylikomisario Heikki Porola.
Hän luonnehtii turvajärjestelyitä sopiviksi ja riittäviksi.
– Olemme huomioineet näitä Euroopassa tapahtuneita asioita, mutta niin, että otamme huomioon tilaisuuden arvokkuuden, jolloin päällimmäisenä eivät näy turvajärjestelyt vaan päällimmäisenä pitää näkyä hautajaiset.
Helatorstaina on paikalla useita satoja poliiseja ja Puolustusvoimilta virka-apuna saatuja varusmiehiä eri puolilla Helsinkiä.
Porola luottaa, että kaupungilla liikkuva runsas ihmisjoukko käyttäytyy rauhallisesti.
– Uskomme siihen, että tilaisuuden arvokkuus on painavaa ja häiriköinti jää vähemmälle.
– Ihan luottavaisin mielin mennään. Oikeastaan Koiviston kuolinilmoitusta siteeraten. Siinä on hyvä turva-arviointi: Jos ei ole tiedossa mitään, että asiat olisivat huonosti, silloin lähdetään siitä, että asiat ovat hyvin.
Poliisi odottaa paikalle kymmeniätuhansia, jopa sataatuhatta ihmistä.
Ihmismäärän arviointi voi olla vaikeaa siksi, että osa ihmisistä liikkuu edestakaisin ja osa on paikalla vain lyhyen aikaa.