Sipilä Ylellä: Suomen talouskasvu on herättänyt Euroopassa ihmetystä
Kevään viimeisessä Ykkösaamussa toimittaja Jari Korkki keskusteli pääministeri Juha Sipilän kanssa laajasti niin Suomen, Euroopan kuin koko maailmankin poliittisesta tilanteesta.
Suomen kohentunut talous oli yksi keskeinen aihe.
– Euroopassa on suorastaan ihmetyttänyt se, että Suomessa pystyttiin yhdessä sopimaan ja kuromaan kilpailukykyeroa umpeen. Talouskasvu on yllättänyt jopa asiantuntijat, Sipilä totesi.
Hän korosti, ettei uudistamista pidä lopettaa hyvästä suunnasta huolimatta.
– Maailma ei ole vielä valmis. Nyt on uudistettu kansalaisten ja eduskunnan vastaanottokyvyn rajoilla, mutta tekemistä on vielä paljon. Sitä jää seuraavallekin hallitukselle.
Uudistamista on hänen mukaansa jatkettava niin työmarkkinoiden kuin sosiaaliturvan sarallakin. Esimerkiksi perustulon hän arveli olevan tulevaisuudessa keskeisessä osassa.
Sote-uudistuksen osalta Sipilä vakuutti, että se saadaan viimein vietyä päätökseen. Toimittaja nosti esiin Jan Vapaavuoren kritiikin, jonka mukaan kyseessä on haitallisin uudistus miesmuistiin.
– Vapaavuori istui edellisessä hallituksessa, jossa kaikki uudistukset jäivät tekemättä. Hyvätuloiset aina pärjäävät, mutta tämä uudistus tehdään siksi, että jokainen suomalainen on jatkossakin palveluiden piirissä, Sipilä kuittasi.
Suomen talouskasvusta Sipilä ei ottanut kunniaa yksin hallitukselle, vaan painotti yhteistyön merkitystä.
– Hallitus ei voi yksin nostaa työllisyysastetta. Se on tehty yhdessä esimerkiksi kilpailukykysopimuksen kautta. Siihen ovat osallistuneet kaikki suomalaiset. Tällaisen hengen toivoisi jatkuvan, hän sanoi.
Ajatuspaja Liberan tutkija Heikki Pursiainen lyttäsi Suomen omien pyrkimysten vaikutukset talouskasvuun ja väitti niiden johtuvan lähinnä maailmatalouden noususuunnasta.
Tähän Sipilä muistutti, että maailmantalous on kasvanut koko ajan 3,5 prosentin vauhtia. Näin oli jo edellisen hallituksen aikana.
– Suomi vain ei aiemmin ole päässyt siihen kasvuun mukaan. Iso käänne on nimenomaan se, että Suomi on tasa-arvoisesti mukana kansainvälisessä trendissä.
Pääministeri myönsi, ettei työllisyystavoitetta ole vielä täysin saavutettu. 72 prosentin työllisyysaste ei riitä.
– On päästävä 75 prosenttiin, jotta olemme muiden naapurimaiden kanssa samaan. Sitä kautta julkiseen talouteen tulee enemmän mahdollisuuksia tehdä satsauksia koulutukksen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Perussuomalaisten puheenjohtajavaalia sivuttiin ohimennen. Sipilä totesi, ettei naapuripuolueista ole ollut tapana puuttua toisten valintoihin. Ei nytkään.
Uusia, edes minihallitusneuvotteluja pääministeri ei kuitenkaan luvannut, olipa perussuomalaisten luotsissa jatkossa kuka tahansa.
– Hallitusohjelma ei tule keskustelun alle, pääministeri sanoi.
Toimittajan nosti esiin ehdokas Jussi Halla-ahon maahanmuuttolinjaukset ja niiden mahdolliset vaikutukset, jos hänet valittaisiin puheenjohtajaksi.
Sipilä totesi oman arvopohjansa poikkeavan näissä kysymyksissä merkittävästi Halla-ahon näkemyksistä.
– Näissä tulisi varmasti vaikeita neuvotteluja.
Yleisökysymykseen alkoholilainuudistamista Sipilä totesi, että asia on saatava selvitettyä ensi viikolla. Hän ei kuitenkaan olisi vetämässä pois ainakaan koko esitystä, kuten kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) vihjasi.
– Laissa on paljon asioita, jotka on tehtävä joka tapauksessa.
Euroopankin tulevaisuutta Sipilä tuntui katsovan luottavaisesti. Hän uskoi, että yhteistyöllä voidaan torjua terrorismin uhkia, niin on jo tapahtunutkin.
Uusien iskujen vaaraa ei voida sulkea täysin pois Suomessakaan, mutta Sipilän mukaan kaiki tehtävissä oleva tehdään.
Hän arvioi myös, että Euroopan unionin Nato-maiden taloudelliset lisäsatsaukset puolustukseen USA:n vaatimuksesta voivat vaikuttaa positiivisesti EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseen.
– Kyberturvallisuus on asia, jossa kannattaa tehdä syvempää yhteistyötä.