Ruotsi pääsi unionin parrasvaloihin – nosti sosiaaliasiat EU:n ytimeen
Ruotsi pääsi perjantaina parrasvaloihin, kun maan ajama sosiaalisten oikeuksien julistus allekirjoitettiin Göteborgissa.
Pääministeri Stefan Löfvenin johdolla Ruotsi on ollut aktiivisesti mukana valmistelemassa sosiaalisten oikeuksien määrittelyä, ja se sai houkuteltua marraskuiseen pohjolaan myös harvinaisen sosiaalihuippukokouksen.
EU-maat sinetöivät kokouksessa 20-kohtaisen listan periaatteita, joita jäsenmaat lupaavat noudattaa.
Ruotsin rinnalla Suomi on näyttänyt sosiaaliasioissa hiljaiselta.
SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä arvioi, että valmistelun aikana monista jäsenmaista osallistuttiin keskusteluun aktiivisemmin.
– Suomi on pitänyt esillä lähinnä puolustusulottuvuuden vahvistamista. Se tuki, mikä jäsenmailta tulee komissiolle viedä asioita eteenpäin, on tärkeää, ja Suomelta sitä ei ole tullut, Ristelä sanoo.
Moni EU-maa pitää omaa hyvinvointijärjestelmäänsä ainoana oikeana, eikä EU:ta haluta sitä ronkkimaan.
Ristelän mukaan Ruotsinkaan aktiivisuus ei tarkoita sitä, että maa olisi hyväksymässä kaikki komission ehdotukset.
– Ruotsissa katsotaan, että siellä on sellaisia vahvuuksia, joita voidaan viedä muuallekin. Se näkökulma sopisi luontevasti Suomellekin, Ristelä pohtii.
EU-johtajien välisessä tapaamisessa Suomen paikka oli perjantaina tyhjänä, koska pääministeri Juha Sipilä (kesk.) osallistui lähiomaisensa hautajaisiin.
Yhteen epävirallisista keskusteluista osallistunut valtiosihteeri Paula Lehtomäki (kesk.) kertoi, että Suomi on välittänyt näkemyksiään etukäteen huippukokouksia johtavalle Donald Tuskille.
Lehtomäen mielestä Suomi ei ole pitänyt sosiaaliasioissa matalaa profiilia.
– Eri maat profiloituvat erilaisissa kysymyksissä. Aivan tuoreesti Suomi on pitänyt aika voimakasta roolia tekoälyyn liittyvän toimintaohjelman valmistelussa, Lehtomäki sanoo.
Perjantaina allekirjoitetut 20 periaatetta ovat ensimmäinen askel siinä, että eri EU-maiden kansalaisten oikeudet nostetaan samalle viivalle.
Eurooppalaisen ay-liikkeen näköalapaikalla istuva Katja Lehto-Komulainen toivoo, että hyvät periaatteet myös laitetaan täytäntöön.
– On korkea aika, että EU keskittyy sellaisiin asioihin, jotka ovat ihmisiä lähellä.
Lehto-Komulainen työskentelee Brysselissä Euroopan laajuisen työntekijöiden etujärjestön ETUCin varapääsihteerinä.
Sosiaalisten oikeuksien julistus, jossa mainitaan niin laadukas opetus, riittävät työttömyysetuudet kuin työturvallisuuskin, ei sido jäsenmaita, mutta lisää poliittista painetta niiden toteuttamiseen.
Myös Lehto-Komulainen toivoisi, että Suomi ja muut vahvan työmarkkinakulttuurin maat, joilla on pitkät perinteet työmarkkinaneuvotteluista, jakaisivat hyviä käytäntöjään muiden EU-maiden kanssa.
Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker vetosi perjantaina EU-maihin, jotta nämä myös toteuttaisivat lupauksensa. Kyse on hänestä uskottavuudesta.
Lähiaikoina komissiolta odotetaan ainakin esitystä nollatuntisopimusten pelisäännöistä.
Jos lakiesitys menee läpi EU:n koneistosta, voi siitä löytyä parannuksia myös suomalaisille työntekijöille.