Pyhäjoen ja Eurajoen asukkaat eivät halua Fennovoiman loppusijoituslaitosta kotikuntaansa
Pyhäjoen ja Eurajoen asukkaat eivät halua, että Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos sijoitetaan heidän omaan kuntaansa, kertoo Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen teettämä mielipidekysely.
Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoella loppusijoituslaitosta vastusti 68 prosenttia vastaajista ja Satakunnan Eurajoella 64 prosenttia.
– Vastustus Pyhäjoella ei ole yllätys. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan valinta on kaikkialla maailmassa hyvin ongelmallista, toteaa tutkijatohtori Matti Kojo Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.
– Eurajoellakin, missä kunta on jo hyväksynyt Posivan laitoksen, suhtautuminen Fennovoiman ydinjätteisiin on hyvin torjuvaa. Vaikka Eurajokea voidaan pitää ydinkeitaana , niin Fennovoima uutena toimijana ei saa merkittävää vetoapua.
Fennovoima tarkastelee vaihtoehtoisina ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkoina Eurajokea ja Pyhäjoella sijaitsevaa Sydännevan aluetta. Yhtiö on ilmoittanut valitsevansa loppusijoituspaikan 2040-luvulla.
Fennovoima on hakenut rakentamislupaa Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitosyksikölle Pyhäjoelle. Yhtiö yritti neuvotella Posivan ja sen omistajien kanssa Eurajoen Olkiluodossa tapahtuvasta loppusijoituksesta, mutta Posiva ilmoitti varaavansa Olkiluotoon rakenteilla olevan laitoksen omistajiensa käyttöön.
Naiset vastustavat ydinjätehautaa hieman enemmän kuin miehet, selviää kyselystä.
Pyhäjoella yli 80 prosenttia naisista vastusti Fennovoiman ydinjätteiden loppusijoitusta omaan kuntaansa. Miesten osalta luku oli 54 prosenttia.
Eurajoella, missä Posiva rakentaa omaa kapselointi- ja loppusijoituslaitostaan Olkiluotoon, 70 prosenttia naisista ja liki 60 prosenttia miehistä oli hanketta vastaan.
Kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajien käsityksiä siitä, kuinka moraalisesti luotettavana Pyhäjoen ja Eurajoen asukkaat pitävät Fennovoimaa ja Posivaa.
Pyhäjoella 37 prosenttia vastaajista piti Fennovoimaa moraalisesti luotettavana, Eurajoella alle viidesosa vastaajista.
Posivaa moraalisesti luotettavana piti suurempi määrä ihmisiä; vastaava luku oli Pyhäjoella 47 prosenttia ja Eurajoella 57 prosenttia.
Fennovoima joutuu perustelemaan hankkeensa, rakentamaan vuoropuhelua ja hakemaan luottamusta toimilleen, sanoo Kojo.
– Tässä mielessä on yllätys, miten vähän Fennovoima on panostanut vuoropuheluun. Ilmeisesti yhtiö luottaa siihen, että sillä on aikaa hakea jonkinlaista ratkaisua, Kojo lisää.
Kysely tehtiin viime vuoden marraskuun ja tammikuun 2017 välisenä aikana.