Pieni Iin kunta ja iso maapallo ovat ympäristöteoissa samassa veneessä
Ii on pohjoispohjalainen kunta noin puolen tunnin ajomatkan päässä Oulusta pohjoiseen. Asukasluku lähenee 10 000:a. Maisemaa hallitsevat Iijoki, nelostie, meren läheisyys ja kymmenet tuulivoimalat.
Ii on lähestulkoon päässyt eroon fossiilisen öljyn käytöstä. Kunnan kiinteistöissä öljystä on siirrytty maalämpöön, hakkeeseen, aurinko- ja tuulienergiaan.
Ilmastotavoitteiden lisäksi kunta haluaa näyttää mallia jätehuollossa ja resurssien käytössä. Liiallinen kulutus halutaan myös kuriin.
Kunta kuuluu hiilineutraaliutta tavoitteleviin Hinku-kuntiin. Ne ovat lupautuneet vähentämään alueensa kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kuntia on 36.
Vuonna 2016 Ii valittiin myös Fisu-kunnaksi. Sen kautta Ii tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä.
Ii, Suomi, EU ja koko maapallo ovat samassa veneessä ympäristömuutosten hillinnän suhteen.
EU, ja Suomi sen mukana, on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.
Vuoteen 2050 mennessä EU tavoittelee kasvihuonekaasujen päästöjen leikkaamista peräti 80 prosentilla.
Kunnat katsottiin sopiviksi yksiköiksi, joissa Hinku-projekti vuonna 2008 käynnistyi. Kuntien omissa käsissä ovat esimerkiksi kaavoitukseen, elinkeinoelämään ja ihmisten elämiseen liittyvät asiat.
Ratkaisuilla voidaan vaikuttaa myös ympäristöön.
– Hinku-kuntien kokemukset ja tulokset ovat nyt arvossaan, kun Suomi etsii kustannustehokkaita keinoja saavuttaa EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet. Haasteesta voi tehdä myös mahdollisuuden, Hinkun vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Seppälän mukaan kuntien ottama ”etunoja” muutosten hillinnässä ei ole huono asia.
Kunnat ovat näyttämässä esimerkkiä, että hiilineutraaliuden ja päästöjen vähentäminen ei ole joku epämääräinen kummajainen.
– Olennaista on ympäristöymmärryksen vieminen eteenpäin, Seppälä sanoo.
Olennaista on ympäristöymmärryksen vieminen eteenpäin.
Iissäkin kunta omine toimintoineen on uusiutuvan energian käytön ja resurssiviisauden edelläkävijä.
Kaikki ovat olleet vapaita tulemaan mukaan, ja etenkin yritykset ovat Kari Mannisen ja Irja Ruokamon mukaan mukaan aktivoituneet.
Manninen on energia-asiantuntija ja Ruokamo resurssiviisauden ohjelmapäällikkö.
Sähkö tuotetaan Iissä paikan päällä, ja sitä riittää vietäväksi asti. Kouluja ja rivitaloja on muutettu maalämmölle ja hakkeelle.
Kunnassa on jo 11 aurinkosähkövoimalaa, ja uusia tulee koko ajan.
Kunnan keskuskeittiö on edistyksellinen ja energiatehokas. Siellä hyödynnetään esimerkiksi kaikki keittiön laitteista tuleva hukkalämpö.
Kunnan käytössä on kuusi sähköautoa, jotka vaihdetaan uusiin ja kehittyneempiin. Kunnassa on useita sähköauton latauspisteitä.
Tuulivoimaloita on toiminnassa viitisenkymmentä. Ainakin saman verran odottaa toteutusta ja lupaa.
Kunnan käytössä on kuusi sähköautoa, jotka vaihdetaan uusiin ja kehittyneempiin.
Lamppujen vaihdolla ja valojen käytön seurannalla on päästy jopa yli 90 prosentin sähkön säästöön. Koulut ja päiväkodit ovat mukana sähkön, veden ja lämmityksen seurannassa ja oppilaat tarkkoja vahteja.
50/50-hankkeen perusteella puolet seurannalla säästetystä energiaeuroista jää koulun tai päiväkodin omaan käyttöön.
Hyvät tavat kulkeutuvat kouluista myös koteihin.
– Valoja pitää sammuttaa ja vettä säästää, Irja Ruokamo kuvaa koululaisten asennetta kotona.
Iissä on laskettu, että energiansäästötoimilla on vuosien aikana tullut neljänneksen säästö äyrin hintaan. Vuositasolla säästö on 600 000 euron luokkaa.
Iissä tehdään, mitä on kunnan ja kuntalaisten omissa käsissä. Kuntaa halkovalle nelostielle ja sen liikenteen päästöille kunta ei voi mitään.
Liikennettä koskevat rajoitukset ovat valtakunnallisia. Liikenne on suuri päästöjen lähde.
Manninen ja Ruokamo korostavat, että nelostien päästöt eivät torppaa kunnan ympäristötoimia. Ii haluaa jatkaa hyvien käytäntöjen toteuttajana ja niistä kertojana.
– Haluamme näyttää, miten voimme omalla toiminnallamme edistää hyviä ympäristötavoitteita ja tunnistaa omat mahdollisuutemme, Kari Manninen toteaa.
Kuntaa halkovalle nelostielle ja sen liikenteen päästöille kunta ei voi mitään.
Hinku-projektin tavoite on myös näyttää, että muutokset voivat tapahtua kivuttomasti, ne parantavat pitkällä jaksolla kunnan taloutta ja ovat järkevää sijoitustoimintaa.
Projektin avulla halutaan myös luoda ilmastomyönteistä ilmapiiriä. Myös maan hallitus korostaa cleantechiä eli ”puhdasta teknologiaa”.
Se tarkoittaa tuotteita, palveluita, prosesseja ja teknologioita, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ehkäisevät tai vähentävät liiketoiminnan kielteisiä ympäristövaikutuksia.
Kunnille ympäristöteot tuovat myös myönteistä julkisuutta. Sitä kautta kunnat kiinnostavat yrityksiä ja muita toimijoita.
Jyri Seppälä myöntää, että Hinku-projekti on erikoisin, missä hän on ollut mukana. Projekti loppuu vasta vuonna 2030.
Seppälä ennakoi, että vuoteen 2030 mennessä iiläisistä autoista jo yli puolet on sähköautoja. Seppälä ennakoi myös laskentamuutoksia ja alueellista tarkastelua liikenteen päästöjen laskentaan. Näin nelostien vaikutus ei kokonaan kaatuisi Iin niskaan.
Juttu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 12.5. Lehden voi tilata täältä .