"Perussuomalaisten tulos ei käänny hyväksi millään"
Asiantuntijat pitävät vaalitulosta varsin odotettuna viime vuosien kehityksen valossa.
Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari ei siis olekaan yllättynyt.
– Kuntavaaleissa on hyvin tavallinen tulos, että pääministeripuolue ja hallituspuolueet menettävät kannatusta opposition kasvattaessa sitä, Ruostetsaari sanoo.
– Tuloksessa tosin pistää silmään se, että verrattuna viime kuntavaaleihin kaikki hallituspuolueet menettivät kannatustaan, Ruostetsaari lisää.
Merkittävintä vaaleissa Ruostetsaaren mukaan on perussuomalaisten suuri tappio ja vihreiden vahva nousu, joka ylitti monet gallupitkin. Perussuomalaisten kannatus on laskenut mielipidekyselyissä kuin lehmän häntä koko kaksivuotisen hallitustaipaleen ajan.
– Kun populistinen puolue nousi hallitukseen, tuli tilanteesta haastava, koska se ei pystynytkään toteuttamaan lupauksiaan. Se taas johti pettymykseen äänestäjien keskuudessa, Ruostetsaari sanoo.
Valtio-opin yliopistonlehtori Emilia Palosen mukaan perussuomalaisten luisuun on monta syytä; yksi niistä on hallitusvastuu. Tutkija sanoo, että populistipuolueen on helpompi olla oppositiossa ja kantaa erilaisia näkemyksiä kuin koalitiohallituksessa, jossa se joutuu ottamaan vastuuta.
– Toisaalta perussuomalaisten tuleva suunta on selvästikin erilainen kuin soinilainen perussuomalainen liikehdintä, Helsingin yliopistossa työskentelevä Palonen toteaa.
Hän viittaa tällä perussuomalaisten puheenjohtajakisan kärkipariin Jussi Halla-ahoon ja Sampo Terhoon.
– He ovat korostaneet sitä, että perussuomalaisista brändätään yleiseurooppalaista oikeistopopulistista puoluetta.
Valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista toteaa, ettei perussuomalaiset voi millään tavalla kääntää kannatusta hyväksi tulokseksi, koska siinä on niin paljon pudotusta myös viime kuntavaaleista.
On mielenkiintoista seurata, onko perussuomalaisten huonolla tuloksella vaikutuksia puheenjohtajakamppailuun ja toimiiko tulos eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Sampo Terhoa vastaan, Grönlund toteaa.
Vihreiden vahvan nousun selittää Ruostetsaaren mukaan puolueen näkyvä oppositiopolitiikka sekä koulutusleikkauksien vastustajaksi että Sote-uudistuksen kriitikoksi profiloituminen.
– Sote-kritiikki on kanavoitunut osittain vihreiden ja osittain vasemmistoliiton kautta, Ruostetsaari sanoo.
– Vihreät ovat tehneet aika vahvaa oppositiopolitiikkaa ja muutenkin profiloituneet yleispuolueena viime vuosien aikana. Tämä politiikka, jota Ville Niinistö on ajanut, on tuottanut tulosta, lisää Palonen.
Ennakkoon annettiin enemmän ääniä kuin viime kuntavaaleissa. Keskustan kannatus tyypillisesti laskee ennakkoäänten jälkeen, sillä pikkukuntien ääntenlaskenta valmistuu ensin. Vastaavasti esimerkiksi kokoomus on vahvoilla suurissa kaupungeissa, joiden tuloksia saadaan odotella pidempään.
Äänestysprosentin on pelätty hiipuvan entisestään, kun sote-uudistus vie kunnilta valtaa. Koko maan äänestysprosentti jäikin alle kuudenkymmenen ja oli 58,8.