Nörttiedustaja Jyrki Kasvi selvittää mielenmuutostaan: Tiedustelulaki muuttunut olennaisesti
Hallituksen esitys uudeksi tiedustelulainsäädännöksi on parantunut olennaisesti aiempiin verkkovalvontaan keskittyneihin esityksiin nähden, katsoo vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi.
Aihepiiriin paneutunut kansanedustaja selvittää blogikirjoituksessaan , miksi hän on muuttanut kantaansa asiaan myönteisemmäksi.
Kasvin mukaan kyse on nyt monilta osin aivan eri laista, johon ympäröivän maailman muutoksilla on ollut suuri vaikutus: esimerkiksi Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen Unkarin kansallisen turvallisuuden laista antama tuomio näkyy hallituksen esityksessä selvästi.
Tammikuussa annetun tuomion mukaan turvallisuusviranomaisten kohdentamaton pääsy tietoliikenteeseen eli niin sanottu massavalvonta rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimusta.
– Sisä-, puolustus- ja oikeusministeriöiden tiedustelulakiesityksiä valmistelleissa työryhmissä on sen jälkeen kulunut paljon kahvia, kun tiedustelulakien tietoliikennetiedustelua säätelevät pykälät perusteluineen on taputeltu tuomion asettamiin raameihin.
Toisin kuin esimerkiksi NSA Yhdysvalloissa, Suomen suojelupoliisi tai sotilastiedustelu eivät voisi edes yrittää seuloa koko tietoliikennettä paljastaakseen uusia uhkakuvia.
– Sen sijaan niillä olisi oltava muista lähteistä muodostuva uhkakuva vakavasta uhasta kansalliselle turvallisuudelle, josta hankittaisiin kohdennetulla tietoliikennetiedustelulla lisää tietoa – edellyttäen, että perustelut riittäisivät tiedusteluluvat myöntävälle tuomioistuimelle.
Kasvin mukaan myös tapaus Jari Aarnio on herättänyt Suomen turvallisuusviranomaiset esittämään tiedustelutoiminnalle tiukkaa valvontaa.
Kasvi muistuttaa, että hallituksen esitykseeen sisältyy riippumaton tiedusteluvaltuutettu ja eduskuntaan ollaan perustamassa tiedustelua valvomaan oma erillinen valiokunta. Tiedusteluviranomaisten toiminnan valvonta nousisi aivan uudelle tasolle.
Kasvin mukaan ongelmia riittää kuitenkin esimerkiksi sen määrittelyssä, mikä on vakava uhka kansalliselle turvallisuudelle. Hän sanoo pohtivansa myös, avaako lakipaketti oven tuleville lakimuutoksille, joilla tiedusteluvaltuuksia laajennetaan ja valvontaa kevennetään.
– Se on kuitenkin meidän poliitikkojen eli äänestäjien käsissä. Kehitys voi viedä myös vastakkaiseen suuntaan, kuten Ruotsissa kävi.
Kolmas vaikea kysymys on Kasvin mukaan tietojen vaihto ulkomaiden tiedusteluviranomaisten kanssa.
– Mihin meidän luovuttamiamme tietoja käytetään? Millä keinoilla tuotettuja tietoja voimme itse ottaa vastaan?
Kasvin mukaan myös viime vuosien tapahtumilla on ollut vaikutusta hänen kantansa muuttumiseen.
– Keskustelut eri tahojen kanssa ovat kirkastaneet sitä tosiasiaa, että digitalisaatio on muuttanut radikaalisti myös rikollisuutta, vakoilua, terrorismia ja sotilastoimintaa. Esimerkiksi, me suomalaiset olemme aktiivisen verkkotiedustelun kohteena, eikä meillä ole toimivia työkaluja sen torjumiseen.