MT:n kolumni: Rehnin kellossa toinen ääni kuin Trumpilla
Ministerin tuolilta Suomen Pankkiin siirtyvällä ex-komissaari Olli Rehnillä on eri viritys kellossa kuin Yhdysvaltain uudella presidentillä Donald Trumpilla.
Kun Trump kehuu Britannian eroa EU:sta (brexit) ja arvelee muiden maiden järjestävän vastaavan kansanäänestyksen, Rehn kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuudessa, että pienen valtion kansalaisten kannattaa työskennellä eurooppalaisen yhteistyön puolesta.
Rehn muistuttaa, että EU:n perussopimus, Rooman sopimus, täyttää maaliskuussa 60 vuotta. Hän katsoo, että Eurooppa on nyt tienhaarassa, josta se voi edetä huonompaan tai parempaan suuntaan.
Viime vuosi oli Rehnin mielestä Euroopalle ja koko länsimaiselle arvomaailmalle hirveä: pakolaiskriisi jatkuu, oikeusvaltio on ahtaalla, geopolitiikka puristaa, brexit hajottaa. Rehnin mukaan latinkia riittää, kun ainakin Hollannin, Ranskan ja Saksan kansat käyvät vaaliuurnille.
– Vaaleista saadaan osviittaa, miten 27 maan Euroopan unionille käy, hän kirjoittaa.
EU:n kannattajana Rehn pohtii, pitäisikö vajota synkkään masennukseen. Vai vieläkö EU voi selvitä ilman lopullista hajoamista?
Hän päätyy arvioimaan, että ehkä todellisuus ei lopulta ole noin dramaattinen, koska ihmiset pitävät eurooppalaista yhteistyötä tarpeellisena.
– Minulle kyse on silti tätä syvällisemmin suhtautumisesta kansainväliseen järjestelmään siltä kannalta, mikä on pienelle valtiolle, etenkin Suomelle, parhaaksi.
Rehn sanoo, että pienten valtioiden kannalta Euroopan yhdentymisen taustalla on pohjimmiltaan näkemys kansainvälisen järjestelmän luonteesta.
– Se voi perustua joko yhteistyöhön tai voimankäyttöön. Toisen maailmasodan jälkeisen ajan suurin saavutus on ollut kansainväliseen oikeuteen ja instituutioihin nojaavan kansallisvaltioiden yhteenliittymän luominen Eurooppaan. Sen myötä pienten valtioiden asema Euroopassa on perusteellisesti muuttunut viimeisten kuuden vuosikymmenen aikana.
Hän muistuttaa, kuinka J.K. Paasikivi ja Urho Kekkonen tuskailivat aikanaan suurvaltojen voimankäyttöä.
EU voi Rehnin mielestä selviytyä kriiseistään kahdella konstilla: olisi syytä keskittyä käytännönläheiseen yhteistyöhön ja painopisteen tulisi olla jäsenvaltioissa toteutettavissa uudistuksissa.
– Molempien tulee tähdätä siihen, että kyetään vahvistamaan kestävän kasvun ja paremman työllisyyden perustaa. Tätä kansalaiset oikeutetusti odottavat, ja siihen huutoon pitää vastata. EU ei tarvitse purkutalkoita, mutta kylläkin perusremonttia, ennen kuin jatkorakentamista voidaan ajatella, hän sanoo.
Rehnin mukaan me suomalaiset pidämme kansainväliseen oikeuteen ja reiluun vapaakauppaan perustuvaa maailmaa parempana kuin nationalismin ja protektionismin ylivaltaa, josta pienet maat aina kärsivät eniten.
– Mutta samalla on varauduttava siihen, että kukaan muu ei puhalla meidän puurolusikkaamme kuin me itse, Rehn sanoo Kekkosta siteeraten.
Hän päätyy vanhaan ohjeeseen: Pidetään kotipesä kunnossa. Tämä pätee Rehnin mielestä niin talouteen kuin kansalliseen turvallisuuteenkin.
– Talouspolitiikassa on huolehdittava suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvystä. Sen vuoksi on kamppailtava eriarvoisuutta ja työttömyyttä vastaan. Sen vuoksi kansallisen turvallisuuden saralla on oman puolustuksemme kunnosta pidettävä visusti huolta.
– Tämän rinnalla kannattaa jatkaa työtä sen puolesta, että kansainvälinen järjestelmä ei menisi viidakon laiksi. Se on Suomen pitkä linja, Rehn muistuttaa.