Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja pääsykoeuudistuksesta: Ylioppilaskokeita voitava uusia rajoituksetta ja tutkintomaksuista luovuttava
Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on päästä eroon pitkää valmistautumista vaativista opiskelijavalinnoista.
Ministeriön tavoitteena on, että korkeakouluihin valitaan opiskelijat nykyistä enemmän ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella.
Korkeakoulujen on uudistettava valintakokeet vuoteen 2020 mennessä. Valintaperusteet on ilmoitettava viimeistään vuoden 2018 syksyllä.
Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Pietu Heiskasen mielestä ajatus pääsykoerumban keventämisestä on kannatettava.
– Toisella asteella saavutetulla osaamisella tulee päästä korkeakouluun.
Lukiolaisten Liitto ei kuitenkaan suoraan sulata todistusvalinnan lisäämistä.
Heiskanen näkee, että mikäli ylioppilaskirjoituksia halutaan hyödyntää tehokkaammin, opiskelijoiden on saatava uusia ylioppilaskokeet ilman rajoituksia.
Yksilön on Heiskasen mielestä saatava itse tehdä päätös, kuinka monta kertaa yrittää päästä yliopistoon.
Taloudellinen tilanne ei saa olla kenellekään este korkeakouluopinnoille.
– Toisena edellytyksenä on, että tutkintomaksuista luovutaan. Kaikilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet hakea yliopistoon, Heiskanen korostaa.
Kansanedustaja ja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.) pitää pääsykoejärjestelmän keventämistä järkevänä.
Nykyinen järjestelmä on kallis. Se ei kohtele myöskään opiskelijoita tasa-arvoisesti, kun osa joutuu menemään kalliille valmennuskursseille.
– Ylimääräiset välivuodet ovat kalliita myös kansantalouden kannalta.
Kirjoitusten painottaminen entisestään voi Puumalan mielestä pahimmillaan kuitenkin olla jarru lukion ennakkoluulottomalle, oppiainerajoja ylittävälle kehittämiselle.
– Ajattelumalli, jossa tähdätään pelkästään ylioppilaskirjoituksiin ei ole paras mahdollinen.
Puumala kehittäisi lukio-opiskelua siihen suuntaan, että koko opiskelun ajan tehtäisiin tutkielmia, osoitettaisiin omaa osaamista ja koottaisiin siitä portfoliota.
Lukion kolmannella luokalla voisi syntyä jo oppiainerajat ylittävä “minigradu”.
Puumala uskoo, että portfolio olisi korkeakoulujenkin kannalta kiinnostava, koska se osoittaisi monipuolisesti opiskelijan osaamista.
– Väitän, että siinä näkisi enemmän kuin mitä pystyy puristamaan paineiden alla kuudessa tunnissa paperille.
Lukiolaisten Liiton Heiskanen ei pidä Puumalan ideaa aukottomana.
Nykyisellään useissa lukioissa voi suorittaa niin kutsuttuja lukiodiplomeita taito- ja taideaineissa.
– Lukiodiplomien suorittamisen tulisi olla mahdollista kaikissa kouluissa ja nykyistä useammissa oppiaineissa, jos niitä halutaan hyödyntää tehokkaammin, Heiskanen toteaa.
Juttua muokattu klo 17.45. Korkeakoulujen on uudistettava valintakokeet vuoteen 2020 mennessä, ei vuoteen 2018 mennessä.