Liikenteen ja viestinnän jättivirasto epäilyttää lausunnonantajia – "Vaikea saada käsitystä, millaista virastoa ollaan synnyttämässä"
Hallituksen aikeet yhdistää Liikenne- ja Viestintävirasto sekä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi herättävät huolta lausunnonantajissa.
Esiselvitys uudesta jättivirastosta sai merkittäviltä lausunnonantajilta kiitosta lähinnä hyvistä tavoitteistaan.
Lausunnoissa korostui epätietoisuus esimerkiksi Viestintävirastossa toimivan Kyberturvallisuuskeskuksen tulevaisuudesta ja roolista uudessa virastossa.
Esimerkiksi ulkoministeriö ei näe, että virastojen yhdistämisellä tavoiteltavat edut hyödyttäisivät Kyberturvallisuuskeskusta ja sen roolia kansallisen ja kansainvälisen kyberturvallisuuden edistäjänä.
– Synergiaedun hakeminen toisistaan hyvin erilaisia virastoja yhdistämällä ei toisi parasta lopputulosta, ministeriön lausunnossa todetaan.
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan esiselvityksessä tunnustetaan Kyberturvallisuuskeskuksen erityistehtävä tietoturvaviranomaisena ja sen merkitys elinkeinoelämälle, viranomaisille ja kansalaisille.
VTV kuitenkin kantaa huolta siitä, onko uudistuksesta Kyberturvakeskukselle aiheutuvia vaikutuksia arvioitu tarpeeksi.
– Esiselvityksestä ei ilmene, onko virastouudistuksen vaikutuksia Kyberturvallisuuskeskuksen mahdollisuuksiin tuottaa jatkossakin edellä mainittuja palveluita arvioitu riittävästi.
Myös valtioneuvoston kanslian (VNK) mukaan selvityksessä jää epäselväksi, miten Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta on tarkoitus järjestää.
Hanke etenee liikenne- ja viestintäministeriössä (LVM) jatkovalmisteluun.
LVM:n mukaan jatkossa aiotaan tarkastella kyberturvallisuusasioiden yhtiöittämistä tai siirtämistä Huoltovarmuuskeskukselle.
Liikenteenohjaustoiminnot on tarkoitus yhtiöittää valtion kokonaan omistamaksi erityistehtäväyhtiöksi tai -yhtiöiksi.
VNK pitää yhtiöittämiseen liittyvien riskien arviointia suppeana ja ehdottaa, että jatkovalmistelussa yhtiöittämisen ja liiketoiminnan riskejä arvioidaan laajemmin.
Yhtiöittämisen tavoitteena pitäisi olla läpinäkyvyyden parantuminen ja lisäksi yhtiöön tulisi siirtää vain liiketoiminnan kannalta välttämättömät resurssit, lausunnossa todetaan.
Poliisihallitus huomauttaa, että yhtiöittäminen voi vaikuttaa viranomaisten käytännön yhteistyöhön.
– Viranomaisilla on virkavastuu toiminnassaan, vastaavaa ei ole automaattisesti yhtiön henkilöstöllä, lausunnossa todetaan.
Poliisihallituksen mukaan uudistus voi tuoda myös lisää ohjaavaa sääntelyä sekä yhteistoiminta- ja salassapitosopimuksia.
Niiden tekeminen ja niiden kanssa luoviminen vaatisivat yhä enemmän työtä ja aikaa.
Uudistuksen alkuperäistä aikataulua pidettiin kunnianhimoisena ja jopa mahdottomana. Esiselvityksessä ehdotettiin, että uudistus olisi tullut voimaan vuoden 2018 alusta, mutta voimaantulotavoitetta venytettiin vuodella.
VNK esimerkiksi huomautti, että alkuperäisellä aikataululla asioiden tarvitsema uudelleentarkastelu olisi onnistunut vain rajallisesti.
Valtioneuvoston kanslia piti aikataulutavoitetta kunnianhimoisena muun muassa yhtiöittämisen vaatiman jatkoselvityksen ja valmistelun takia.
Esiselvitys sai moitteita myös yleisluontoisuudesta. VNK:n lausunnossa todetaan, että virastoja tuntemattoman on hyvin vaikea saada käsitystä siitä, millaista virastoa ollaan synnyttämässä.
– Tavoitteet ovat hyviä, mutta esiselvityksestä on vaikea hahmottaa, miten nämä tavoitteet tullaan saavuttamaan virastoja yhdistämällä.
Lausunnon mukaan uudistus näyttäytyy selvityksen perusteella liikennekeskeisenä ja siitä saa kuvan, että uudistus tarvitaan, koska liikennepalvelujen kehitys tarvitsee kehittyneitä viestintäverkkoja.
– Vaarana on, että tämänkaltaisessa uudistuksessa heikennetään muiden yhteiskunnan ja eri hallinnonalojen palvelujen kehittymistä, lausunnossa sanotaan.
Liikenneviraston ja Trafin työnjako ei VNK:n mukaan myöskään hahmotu esiselvityksestä riittävän hyvin.
VNK:n mukaan selvityksestä puuttuu rahoituksen tarkempi tarkastelu ja henkilöstövaikutusten arviointi.
Lausunnossa huomautetaan, että selvityksessä ei ole analysoitu tarkemmin uudistuksen vaikutusta tulosohjaukseen, esimerkiksi monivuotisiin tulossopimuksiin.