Kaksi äitiä vai kaksi vanhempaa? – Eduskunta hyväksynee äitiyslain sanamuotoväännöstä huolimatta
Eduskunnan lakivaliokunta laittoi viime viikolla äitiyslakiasian eteenpäin selvin luvuin.
Puoltavaa mietintöä alun perin kansalaisaloitteen pohjalta laadittuun lakiesitykseen kannatti neljätoista valiokunnan jäsentä, vain kolme vastusti.
Tiivistetysti äitiyslaissa on kyse siitä, että kun naisparin toinen osapuoli synnyttää lapsen, puoliso voisi tunnustaa lapsen omakseen neuvolassa jo ennen vauvan syntymää. Tällä hetkellä puolison vanhemmuus on mahdollista vahvistaa adoption kautta.
Äitiyslailla säädettäisiin lapselle myös oikeus elatukseen ja perintöön sekä kummankin vanhemman tapaamiseen.
Laki on tasa-arvoisen avioliittolain liitännäislaki.
Keskustan valiokuntavastaavana lakivaliokunnassa toimiva kansanedustaja Antti Rantakangas äänesti asian puolesta samoin kuin puoluetoveri Juha Pylväs. Kielteisen kannan keskustalaisista sen sijaan ottivat Niilo Keränen ja varajäsenenä paikalla ollut Eeva-Maria Maijala.
– Vastustin tasa-arvoista avioliittolakia, mutta koska se nyt on hyväksytty, pidän äitiyslakia enemmän käytännön asiana, jolla varmistetaan lapsen oikeudet, Rantakangas perustelee.
Lakia valmisteltiin oikeusministeriön toimesta jo viime vaalikaudella, jolloin Rantakangas oli mukana asiantuntijakuulemisissa. Lapsi- ja perhejärjestöt puolsivat jo tuolloin vahvasti lakia nimenomaan lapsen oikeuksien perusteella.
– Uskon, että keskustan eduskuntaryhmässä aika moni ajattelee kanssani samalla tavalla. Iso linjaratkaisu on jo tehty ja uskon, että tämäkin menee läpi.
Äitiyslakia kannattava Hannakaisa Heikkinen perustelee sitä lapsen edulla.
– Laki parantaa lapsen asemaa toiseen tosiasialliseen vanhempaan nähden ja turvaa lapsen ihmissuhteet syntymästä lähtien ilman raskasta adoptioprosessia, hän toteaa.
Nykytilanne jättää Heikkisen mielestä lapsen oikeudellisen aseman heikoksi ennen adoption voimaantuloa. Hän muistuttaa, että vanhemmuuden myötä lapselle tulee oikeus myös elatukseen ja perintöön.
– Lapsen juridisen aseman ei pidä olla riippuvainen vanhempien sukupuolesta, kansanedustaja alleviivaa.
Myös Heikkisen ovat osaaltaan vakuuttaneet asian taakse sitä puoltavat suuret lapsi- ja perhejärjestöt.
– Vastaavaa lainsäädäntöä on myös muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa, hän toteaa.
Vastaan äänestänyt Maijala on yhtä mieltä esityksen kanssa siitä, että lapsella pitää olla vanhemmat. Hän korostaa lapselle olevan tärkeää, että äidin rinnalla on joku toinen henkilö, nainen tai mies, jonka kanssa tällä on yhteinen vastuu lapsesta.
Maijala ei kuitenkaan voi hyväksyä muotoilua, jonka perusteella lapsella olisi kaksi äitiä.
– Äiti on äiti ja se on pyhä asia. Ei pidä puhua keinotekoisesti äidistä, kun voidaan yhtä hyvin puhua toisesta vanhemmasta.
Kansanedustajan mielestä äitiyttä ei voi tunnustaa, vaan se tulee lapsen syntymän myötä tai jo laissa olemassa olevien järjestelmien kautta.
Maijala kritisoi kansalaisaloitteen johdantotekstiä, joka hänen mielestään ei vastaa täysin varsinaisen lakiesityksen sanamuotoa.
– Uskon, että suurin osa aloitteen allekirjoittajista on tarkoittanut vanhemmuutta. Tähän on suotta sekoitettu tuplaäitiys.
Maijala aikoo omalta osaltaan tehdä kaikkensa, jotta lopulliseen lakitekstiin saataisiin äidin sijalle sana vanhempi. Myös valiokunnassa lähdettiin hänen mukaansa siitä, että tekstiä tullaan muotoilemaan uudestaan.
– Valiokunnassa kaikki olivat kiinnostuneita siitä, että lapsi saa rakastavat vanhemmat ja kaikki oikeudet jotka hänelle kuuluvat. Lapsella voi kuitenkin olla vain yksi äiti.
Kun asia tulee muutaman kuukauden sisällä eduskuntaan, odotettavissa on jälleen värikästä sananvaihtoa. Perussuomalaisten Mika Niikko esimerkiksi on jo tässä vaiheessa lyönyt löylyä kiukaalle.
Antti Rantakangas toivoo, että keskustelu säilyisi puolin ja toisin asiallisena.
– Eduskunta voisi juuri tällaisten kysymysten yhteydessä pyrkiä parantamaan keskustelukulttuuria. Samalla se lisäisi itseensä kohdistuvaa arvostusta.