Kahtia jaettu maa – demokratian takatalvi jäytää EU:n lihottamaa Puolaa
Varsovan tunnettu maamerkki, itsensä Stalinin lahjoittama Kulttuuri- ja tiedepalatsi ei hallitse kaupungin keskustaa enää yksin.
Viime vuosikymmeninä rakennuskolossi on saanut seurakseen joukon muita pilvenpiirtäjiä. Ne kertovat Puolan talouskasvusta ja Varsovan noususta itäisen Keski-Euroopan bisnespääkaupungiksi.
Urakassa merkittävänä apuna on ollut Euroopan unioni. Puola on hyötynyt EU:sta tavattomasti, kokonaisuutena ehkä eniten unionimaista.
Puolan taloudella menee yhä hyvin, mutta demokratialla ja oikeusvaltiolla heikommin. Syksyn 2015 vaaleissa parlamentiin enemmistön saanut Laki ja oikeus -puolue (PiS) on tehnyt maasta silmätikun unionin sisällä.
Puolalaisen politiikan viikkolehti Politykan varapäätoimittaja Lukasz Lipinski näkee Puolan käpertyneen jo viimeisen 5–7 vuoden ajan entistä konservatiivisempiin ja kansallisempiin arvoihin.
Lipinskin mukaan vallassa on nyt porukka, joka on samalla sekä valtapuolue että protestipuolue. Hänen mukaansa on vielä epäselvää, onko kyse ehkä vain hengähdystauosta ennen paluuta länsisuuntaukseen vai selkeästä suunnanmuutoksesta.
– Sitä emme vielä tiedä, Lipinski pohtii.
Laki- ja oikeus -puolue yhdistää politiikassaan vasemmistolaista työvoimapolitiikkaa oikeistolaiseen nationalismiin ja vanhoilliskatolisiin arvoihin.
Varsinkin vanhoilliseen maaseutuun ja työväestöön vetoava resepti puri viime vaaleissa, joissa se sai 37 prosentin kannatuksella enemmistön maan parlamenttiin.
Taustalla oli pelottelua muun muassa pakolaiskriisin uhkakuvilla, mutta myös yleistä kyllästymistä liberaalin ja Eurooppa-myönteisen Kansalaisfoorumin pitkään valtakauteen skandaaleineen.
Tulos yllätti ja järkytti monet hieman brexitin tapaan. Äänestysprosentti ylsi vain hieman päälle 50 prosentin, ehkä osin Puolan keskiluokan laiskistumisen ja pulskistumisen vuoksi.
Puoluetta ja koko Puolaa johtaa nykyään hallituksen ulkopuolelta käsin Jaroslaw Kaczynski, 67.
Puolassa suomalaisyrityksiä työkseen avustava Tuomas Asunmaa näkee Kaczynskin puolueen eroavan monesta muusta populistipuolueesta, koska se on myös kyennyt toteuttamaan vaalilupauksiaan parlamenttienemmistönsä turvin.
PiSin vallassa ollessa muun muassa eläkeikää on laskettu, pankkivero on otettu käyttöön ja minimipalkkaa on nostettu.
– Iso osa on hyviäkin uudistuksia, eihän siitä pääse mihinkään, Asunmaa myöntää.
Hänen mukaansa puolueella on myös erittäin toimivat strategiat ja kampanjat, eikä sitä kannata missään nimessä aliarvioida.
Asunmaan mukaan PiS ymmärtää myös talouskasvun merkityksen. Vaaleissa puolue ei kuitenkaan kertonut ottavansa julkisen median haltuunsa, vaikeuttavansa yksityisen median toimintaa ja sotkevansa oikeuslaitoksen.
Seuraamuksena äkkivääristä otteista on ollut kansan syvä vastakkainasettelu ja kahtiajako.
– Se on todella puolet ja puolet, se tulee vastaan ihan arkipäiväisessä elämässä. Jos jollakin on vahva poliittinen mielipide, ja sitten sattuu tulemaan toisen puolen edustaja, niin heidän on hyvin hankalaa tulla keskenään toimeen.
Etnisesti hyvin yhtenäistä Puolaa ei Asunmaan mielestä kuitenkaan palvele vastakkainasettelun politiikka, mitä nykyinen valtapuolue ei hänen mielestään tunnu ymmärtävän.
Seuraamuksena äkkivääristä otteista on ollut kansan syvä vastakkainasettelu ja kahtiajako.
Oikeistopopulistit hyödyntävät politiikassaan myös maan historiaa, joka on täynnä traumaattisia kohtia ja vaikeita vaiheita.
Politykan analyytikon Wojciech Szackin mukaan nykyisen nationalistisuuntauksen kiinnostus historiaan painottuu toiseen maailmansotaan ja maailmansotien väliseen aikaan.
– Historiaa käytetään poliittisena työkaluna esiintymällä todellisina patriootteina ja leimaamalla poliittiset vastustajat maansa myyneiksi pettureiksi, Szacki sanoo.
Maanpetturia PiS on tehnyt varsinkin maan entisestä pääministeristä Donald Tuskista.
Tilanne kärjistyi maaliskuussa EU:ssa ainutlaatuiseen selkkaukseen, kun Puolan hallitus järjesti Brysselissä poliittisen kahakan Tuskin pudottamiseksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan paikalta.
Tuskia on yritetty mustamaalata muun muassa tekemällä hänestä osallista seitsemän vuoden takaiseen Smolenskin lentoturmaan.
Puolan presidentin ja maan nykyisen johtajan kaksoisveljen Lech Kaczynskin kuolema matkalla Katynissa murhattujen puolalaisupseerien muistotilaisuuteen aiheutti kansallisen trauman, josta maa ei tunnu pääsevän yli.
– Toiselle Kaczynskille se on henkilökohtainen tragedia, ja hän haluaa löytää syylliset, Asunmaa toteaa.
Vaikka sankassa sumussa laskeutuneen koneen viimeiset hetket on mustista laatikoista selvitetty, Puolan hallitus pitää onnettomuutta terroritekona. Syyttävä sormi osoittaa Venäjään, joka on itsekin ruokkinut epäluuloja jättämällä koneen hylyn palauttamatta.
– Kyllä epäluulo Venäjää kohtaan on täällä niin syvää, että aika moni riippumatta puoluekannasta uskoo, että siellä jotain on ollut takana, Asunmaa kertoo.
Vallan rajat määrittelee kuitenkin viime kädessä perustuslaki, johon PiS ei ole päässyt käsiksi.
Haluja siihen tosin olisi, ja valtapuoluetta edustava Puolan presidentti Andzrej Duda on ilmoittanut haluavansa ensi vuonna perustuslakiin liittyvän kansanäänestyksen. Sillä haettaisiin käytännössä kansan mandaattia perustuslain muuttamiseksi.
Asunmaan mukaan on epäselvää, mitä muutoksia Laki ja oikeus haluaa, ja kerrotaanko kansanäänestystä järjestettäessä lopullinen totuus asiasta.
– Se on ajatuksena hieman pelottava, hän myöntää.
Laki ja oikeus on joka tapauksessa onnistunut pönkittämään asemiaan hallinnossa miehittämällä muun muassa valtionyhtiöt ja julkiset tiedotusvälineet omalla väellään.
– Jos nyt tulisi uusi hallitus, onhan siellä hirveä savotta pyrkiä tekemään muutoksia. Vaikka valta seuraavissa vaaleissa vaihtuisi, alkuvaihe voi olla turbulenttia. Näiden juttujen korjaaminen tai takaisin korjaaminen ei ole mikään helppo homma.
Asunmaan mukaan Puolan valtion televisiosta heitettiin ulos kaikki toimittajat, jotka ovat suhtautuneet kriittisesti PiSiin. Yhtiön johtoon nimitettiin oma mies. Puolue perustelee manööveriä vastavetona sille, että kaikki vapaat tv-kanavat ovat heitä vastaan.
Hallituksen hyökkäys vapaata mediaa kohtaan ulottuu Puolassa lähes kaikkialle.
Hallinnosta on kitketty kaikki hallitukseen kriittisesti suhtautuvien medioiden näkyvyys lehtitilauksia myöten, eikä valtionyhtiöiden mainoksiakaan juuri näy hallitukselle kriittisissä lehdissä.
Myös Puolan valtion omistamat huoltoasemaketjut ovat joutuneet muuttamaan lehtien esilläpidon. Esimerkiksi hallitukseen kriittisesti suhtautuvat Newsweek ja Polityka ovat joko piilossa tai huonoimmassa mahdollisessa paikassa.
– LOT:n ulkomaanlennoilla on myös havaittavissa, mitä lehtiä yhtiössä suositaan, Asunmaa sanoo.
Asunmaan mukaan Puolassa on myös hallitusta ja katolista kirkkoa lähellä oleva medianippu, johon kuuluvat radio, tv-kanava ja sanomalehti.
– Nämä kaikki harjoittavat erittäin räikeää journalismia, joka uppoaa etenkin maaseudulla ja vanhuksien parissa. Kanava nauttii PiS:n suojelusta, saa valtiolta nykyään rahoitusta ja on eräänlainen tabu Puolassa.
Asunmaan mukaan EU ei tee juuri mitään konkreettista tilanteen ratkaisemiseksi. Vastauksena Puolan toimiin saattaa olla ehkä paimenkirjeen tai jonkinlaisen komitean lähettäminen vierailulle.
Pehmeys ja päättämättömyys sataa Asunmaan mukaan PiSin laariin, ja EU:n pitäisi uskottavuutta Puolassa saadakseen vastata samalla mitalla takaisin.
Sen voisi hänen mielestään tehdä kuten muuan saksalaispoliitikko: ilmaisemalla, ettei EU ole mikään buffet, johon tullaan vetämään napa täyteen, jätetään pöytään sotku, röyhtäistään ja kävellään pois.
Suomen Varsovan-suurlähettiläänä vuosina 2012–2014 toiminut Jari Vilén ei usko, että Puolassa demokraattisen järjestelmän perusteet olisivat lyhyellä tähtäimellä vakavasti horjutettavissa.
Myös toisessa nykyisessä ongelmamaassa Unkarissa edustuston päällikkönä toiminut Vilén näkee maiden eron siinä, että Unkarissa oppositio on marginalisoitunut, kun se Puolassa on vahva.
– Jos hallituksen kannatus laskee, on täysin selvää, että heidän täytyy arvioida myös oman politiikkansa sisältöä uudelleen.
Vilén muistuttaa, että jäsenvaltion sisäiseen tilanteeseen puuttuminen EU:ssa on tunnetusti hyvin vaikeaa. Aina kun komissio on kovistellut vaikkapa Unkaria, niin hyödyn näyttää korjanneen gallup-kannatuksessa pääministeri Viktor Orbán.
– Eli hän on kyennyt kääntämään EU:n vaatimukset itselleen eduksi. Mutta en näe Puolassa samanlaista kehitystä, kyllä Puola suhtautuu minusta hyvin vakavasti niihin huomautuksiin, mitä tulee.
Vilén määrittelee itsensä Puolan tilanteen suhteen reaalipoliitikoksi. Hän arvelee, että maan sisäisellä kehityksellä on Puolan hallitukseen enemmän vaikusta kuin EU:n painostuksella.
– Keskustelu jatkuu, mutta mikä se lopputulos tulee olemaan, on hyvä kysymys.
Vilénin mielestä Puolan demokratia on perustaltaan vahva, mutta meneillään on vaihe, jossa heijastuu pettymys EU-jäsenyyden luomiin ylisuuriin odotuksiin.
– Jos katsoo Puolan parinkymmenen vuoden kehitystä, niin valtavirta, tuulen suunta, on ollut toinen kuin mitä se edustaa tällä hetkellä. Puolan kansan perusvire on erittäin Eurooppa-myönteinen, EU:n suurlähettiläänä Euroopan neuvostossa Strasbourgissa nykyisin toimiva Vilén muistuttaa.
Vilénin mukaan Puolan kansan enemmistö tietää samalla paremmin kuin hyvin, että puolalaisten historiallinen taakka on se, että he jäävät yksin ja päätökset tehdään heidän ylitseen.
Sen takia myös EU:n ytimessä pysyminen on heille olennaista ja tärkeää – varsinkin nyt, kun tärkeä Puolan tuki ja turva Britannia lähtee yhteisöstä.
Puola ei Vilénin mukaan pääse mihinkään myös siitä, että myös se joutuu miettimään ehkä hyvinkin nopeasti paikkaansa unionissa, jossa on alkamassa Ranskan ja Saksan vaalien jälkeen isojen uudistusten aika.
Puolan kansan perusvire on erittäin Eurooppa-myönteinen.
Varsovan kulttuuri- ja tiedepalatsin näköalatasanteelta näkyy moderni miljoonakaupunki, sodan ja sosialistivallan jäljiltä uusiksi luotu. Sen leveillä valtakaduilla eivät enää huristele vanhan vallan aikaiset Polski-Fiatit, paria turistien retroiluun tarkoitettua lukuun ottamatta.
Neljännesvuosisadassa Puolaan on valettu liiketoiminnalle vahvat länsimaiset perustukset, jotka eivät ole murenemassa. Ulkomaisille investoijille Puola on yhä houkutteleva ympäristö, talous jatkaa kasvua yli kolmen prosentin tahtia, eikä käännettä huonompaan näy.
Kevät on ollut Varsovassakin kylmä ja ailahteleva, mutta ehkä demokratian ja ihmisoikeuksien takatalvikin on Puolassa on vain tilapäistä laatua.
Vaikka vallitsevaan poliittiseen ilmastoon voi olla joskus vaikea vaikuttaa, vaaleissa on aina mahdollisuus yrittää muuttaa suuntaa.
Reportaasi ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 19.5. Lehden voi tilata täältä .