Hallitus perui kiinteistöveron alarajaan kaavailemansa korotuksen, mutta jätti ylärajan noston voimaan
Hallitus perui tiistaina kiinteistöveron alarajaan aiemmin kaavailemansa korotuksen. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan noin 50 miljoonan euron veronkiristys ei ollutkaan tarpeen, koska kiinteistöverojen tuotot kunnille ovat kehittyneet niin myönteisesti ilmankin.
– Kunnat ovat nostaneet muutenkin kiinteistöveroaan. Lisäksi on tehty uutta rakennuskantaa, josta kiinteistöveroa kertyy enemmän, Orpo sanoi medialle eduskunnassa.
Orpo myönsi, että korotus olisi kirpaissut erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa asumiskustannukset ovat muutenkin korkealla.
Oppositiosta varsinkin SDP oli kritisoinut korotusta.
Orpo kiitti eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa siitä, että se nosti kiinteistöveron alarajan korotuksen uudelleen hallituksen harkintaan. Hän sanoi, että valiokunnasta oli asiasta yhteydessä sekä hallituspuolueiden että opposition edustajia.
Alun perin hallitus ajatteli kompensoida kiinteistöveron korotuksella kunnille varhaiskasvatusmaksujen keventämisestä aiheutunutta tulonmenetystä.
Kunnat saavat päättää kiinteistöveroprosenteista itse rajojen puitteissa. Alarajan korotus olisi pakottanut alarajalla jo olevat kunnat, kuten pääkaupunkiseudun kaupungit veronkorotukseen.
Hallituksen alkuperäisessä esityksessä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron alaraja olisi noussut 0,41 prosentista 0,45:een ja yleisen kiinteistöveron alaraja 0,93:sta 1,03:een.
Orpo sanoi eduskunnalle hallituksen tulleen laskelmien pohjalta siihen tulokseen, että ensi vuodelta voidaan kiinteistöveron 50 miljoonan euron kiristys jättää tekemättä, mutta vuodelle 2019 tulee löytää 10 miljoonan verokertymä jostakin.
Kiinteistöveroprosenttien ylärajojen korotuksen hallitus päätti pitää yhä voimassa, vaikka sitä ei juuri käytetä.
– Ylärajan nosto antaa liikkumavaraa kunnille, jos kunta on niin pahassa tilanteessa. Mutta emme pakota ketään nostamaan, se on se ero, Orpo perusteli medialle.
SDP:n eduskuntaryhmän verovastaava Timo Harakka arvosteli istuntosalissa ylärajan nostoa tarpeettomaksi sääntelyksi, koska yksikään kunta ei sitä tarvitse.