Eduskunnan vieraslistojen panttaaminen ei saa tukea tietosuojavaltuutetulta
Tietosuojavaltuutetun mukaan kysymystä eduskunnan vierailijalistojen julkisuudesta tulee tulkita lähtökohtaisesti julkisuuslain mukaan.
Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola on puolestaan perustellut salauspäätöstä muun muassa siten, että henkilötietolaki, joka suojaa ihmisen yksityisyyttä, ohittaa tässä tapauksessa julkisuuslain.
Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on muun muassa käsitellä ja ratkaista henkilötietojen käsittelyä koskevia asioita siten kuin henkilötietolaissa säädetään. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan hän on vieraslistakiistassa sivuroolissa.
– Suomessa salaaminen, varsinkin kun puhutaan viranomaistoiminnasta, perustuu julkisuuslakiin. Ja tietosuojavaltuutettu ei valvo julkisuuslakia, Aarnio kertoo STT:lle.
Eduskunnan vierailijalistoista on käyty vilkasta keskustelua viime viikosta lähtien, kun Svenska Yle kertoi, että eduskunta alkoi hävittää vierailijatiedot päivittäin sen jälkeen, kun korkein hallinto-oikeus oli päättänyt, että ne ovat julkisia. Vierailijatietoja voitaisiin käyttää esimerkiksi kansanedustajiin kohdistuneiden vaikutusyritysten selvittämiseksi.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää arvioi tiistaina STT:lle, että eduskunta rikkoo vierailijalistakiistassa sekä julkisuus- että arkistolakia.
– Minusta on aika huolestuttavaa, että eduskunta ei noudata itse säätämiään lakeja. Ja sitä paitsi jättää noudattamatta myös ylimmän tuomioistuimen ratkaisun näkökohdat, Mäenpää sanoi.
Eduskunnan oikeusasiamies selvittää parhaillaan eduskunnan toimintaa kiistassa.
Selvityksen taustalla on kaksi oikeusasiamiehelle tehtyä kantelua. Toisen kanteluista on tehnyt Avoin ministeriö -yhdistys yhdessä Open Knowledge Finland ry:n kanssa. Toisen kantelun on tehnyt yksityishenkilö.
Avoin ministeriö ry oli tehnyt tietopyynnön eduskunnan vierailijatiedoista kahden viikon ajalta vuonna 2014. Avoimen ministeriön mukaan eduskunta toimitti sille sähköisesti vierailijalistat, mutta niistä oli mustattu kaikki oleellinen tieto. Niinpä yhdistys kanteli eduskunnan kansliatoimikunnan salauspäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta se sai joulukuussa päätöksen. KHO päätti, että vierailijalistat ovat lähtökohtaisesti julkisia.
Kantelun mukaan eduskunnan turvallisuusjohtaja ilmoitti KHO:n päätöksen jälkeen, että rekisterissä olevia tietoja on säilytetty vain vuoden ajan, joten niitä ei ole enää saatavissa. Myöhemmin eduskunta alkoi tuhota listoja päivittäin.
Sen jälkeen Open Knowledge Finland pyysi uuden tuhoamiskäytännön aikaisia vierailijalistoja yksittäisiltä päiviltä.
– Tietoja ei ole mahdollista luovuttaa, koska tiedot on henkilörekisterilain mukaisen rekisteriselosteen mukaisesti hävitetty, eduskunnasta vastattiin kantelun mukaan.
Kantelijat pyytävät, että oikeusasiamies estäisi asiakirjojen tuhoamisen sillä välin, kun kantelua käsitellään.
Yhdistysten mukaan tietojen tuhoaminen ennen kuin niiden luovuttamisesta on lainvoimaista päätöstä, osoittaa vakavaa piittaamattomuutta perustuslaista, hyvästä hallinnosta ja julkisuusperiaatteesta.
– Halusimme oikeusasiamiehen arvioivan, onko laillista ja hyvän hallinnon mukaista tuhota tietoa, jonka julkisuudesta on menossa valitusprosessi tuomioistuimessa. Toisekseen pyysimme kantaa siihen, voidaanko tietoja tuhota, jos tietoja on pyydetty, eikä niiden luovuttamisesta ole vielä päätöstä, Avoin ministeriö -yhdistyksen projektinvetäjä Joonas Pekkanen kertoo.
Yksityishenkilö pyysi selvittämään kantelussaan muun muassa, toimiiko eduskunta lain mukaisesti, kun tietoja ei edelleenkään anneta ja ne tuhotaan.