Asuntolat saivat monet saamelaiset luopumaan äidinkielestään
Kansakoulujen asuntoloita pidetään yhtenä merkittävimmistä tavoista, joilla saamelaiset ovat assimiloituneet eli sulautuneet valtaväestöön.
Pitkien välimatkojen takia osa lapsista muutti asuntoloihin jo seitsenvuotiaina. Kotiin pääsi jouluna ja kesällä.
Moni saamelaislapsi ei osannut lainkaan suomea, joten asuntolassa vastassa oli kokonaan vieraskielinen ympäristö. Joissakin asuntoloissa saamen puhumisesta saatettiin jopa rangaista fyysisesti. Moni alkoi tuntea saamelaisuudestaan häpeää, mikä jatkui vuosikymmenet.
Asuntoloissa lapset saattoivat kiusata toisiaan rankasti. Viitteitä on myös seksuaalisesta väkivallasta.
– Voi sanoa, että asuntolat ovat eräänlainen historiallinen trauma, sanoo Minna Rasmus Oulun yliopiston Giellagas-instituutista.
Rasmus on tutkinut Suomen saamelaisten asuntolakokemuksia ensin pro gradussaan ja nyt tekeillä olevassa väitöskirjassaan.
Yleisen käsityksen mukaan asuntolakokemukset ovat yksi syy sille, että monet niissä asuneista eivät vanhemmaksi tultuaan halunneet puhua lapsilleen saamea. Tämä vaikuttaa yhä siihen, että saamen kieliä osataan heikosti.
Rasmuksen mukaan asuntolakokemuksista tarvitaan lisää tietoa. Ne ovat olleet pitkään tabu Suomessa.
Esimerkiksi Norjassa valtio on sitoutunut maksamaan assimilaatiopolitiikasta kärsineille saamelaisille korvauksia. Suomessa assimilaatiopolitiikka ei perustunut lainsäädäntöön, kuten Norjassa.
– En sanoisi, että syrjintää oli rakennettu minkään tietoisen ideologian varaan. Pitää ymmärtää historiallinen konteksti.
Rasmus sanoo, että nykyään ihmiset tuntuvat olevan aiempaa avoimempia kertomaan kokemuksistaan. Käsillä ovat viimeiset hetket kuulla niistä, sillä 1940-luvulla asuntoloissa eläneet ovat kohta kahdeksankymppisiä.
– Siksi toivon, että totuuskomissio on pian totta. Toivottavasti sen tulokset eivät jää vain raportiksi kansien väliin, vaan ihmisille tarjotaan mahdollisuus purkaa traumoja.