Antibioottien teho heikkenee – jopa rutiinileikkauksista on tulossa venäläistä rulettia
Uudet tautiepidemiat aiheuttavat puhjetessaan maailmanlaajuista hysteriaa, mutta ehkä vanhoja tauteja pitäisi pelätä enemmän.
Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan ihmiskunta on edennyt antibioottien jälkeisen ajan kynnykselle, jossa tavanomaisten bakteeri-infektioiden torjuminen ei ole enää itsestäänselvyys.
Vuosikymmeniä kestänyt antibioottien liikakäyttö on muovannut bakteereista yhä vastustuskykyisempiä, eli resistentimpiä.
Britannialaiset tutkijat ovat arvioineet, että resistentit bakteerit voivat tappaa vuonna 2050 enemmän ihmisiä kuin syövät yhteensä.
Maailmanpankin mukaan taloudelliset tappiot nousevat vuoden 2008 finanssikriisin tasolle, jos antibioottien teho edelleen heikkenee.
Bakteerit ovat olleet täällä ennen meitä ja ne tulevat olemaan täällä myös meidän jälkeemme, sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen muistuttaa.
Bakteeriresistenssi ei koske vain kehittyviä maita, vaan se tuntuu Suomessa asti.
Virolainen-Julkunen oli mukana laatimassa vastikään julkaistua Suomen kansallista toimintaohjelmaa, jolla antibioottien käyttöä pyritään suitsimaan.
– Pohjoismaat ovat antibioottien käytössä parasta A-luokkaa, mutta matkailun myötä tilanne vaikeutuu.
Virolainen-Julkunen viittaa tutkimukseen, jonka mukaan vatsatautia antibiooteilla lääkinneistä suomalaisturisteista jopa 80 prosenttia kantoi suolistossaan vastustuskykyisiä bakteereja palatessaan kotimaahan.
Kansallisen toimintaohjelman suosittelemat toimet vaativat resursseja, mutta korvamerkittyä rahaa ei vielä ole.
Virolainen-Julkunen uskoo, että päätöksentekijät ovat sisäistämässä aiheen vakavuuden.
Maailma mullistui 1940-luvulla, kun antibiootit otettiin käyttöön.
Yhä harvempi menehtyi keuhkokuumeeseen, tuberkuloosiin tai leikkausta seuranneeseen infektioon.
Nyt näiden tautien hoito on käymässä vaikeammaksi ja kalliimmaksi, sillä jäljellä on yhä harvempia tehokkaita antibiootteja.
Niin sanotut superbakteerit riivaavat sairaaloita ympäri maailmaa, jolloin esimerkiksi elinsiirrot, tekonivelen asentaminen ja keskosten hoito muuttuvat yhä riskialttiimmiksi.
Edellisen sukupolven nujertamat sairaudet ovat tekemässä näyttävää paluuta, koska antibioottien käyttö niin ihmisten hoitoon kuin talouseläinten lääkitsemiseen on ollut holtitonta.
Räikein esimerkki lienee Intia, jossa antibiootteja voi ostaa ilman reseptiä ja noin 600 miljoonaa ihmistä elää edelleen ilman kunnollista vessaa.
Monessa maailman kolkassa tuotantoeläinten kasvua kiihdytetään antibiooteilla, jolloin myös ihmisten bakteerikantojen resistenssi kasvaa.
Lisäksi lääkäreitä painostetaan edelleen määräämään antibiootteja, jos lääkäripalveluita ylipäätään on tarjolla.
Terveydenhuollon puuttuessa antibiootteja saa ilman reseptiä joko apteekin tai kioskin hyllyltä.
– Meillä taudinaiheuttajat diagnosoidaan ja antibioottien tarve arvioidaan huolellisesti. Monessa vähemmän kehittyneessä maassa tähän ei ole resursseja, Virolainen-Julkunen huomauttaa.
Uusien lääkkeiden kehittäminen on kuin panisi laastarin avohaavan päälle.
Anni Virolainen-Julkunen
Vaikka hälytyskellot ovat soineet jopa YK-tasolla, uusien lääkkeiden kehitystyö sakkaa.
Antibiootteja valmistamalla ei nimittäin tee voittoa: kalliin tutkimustyön tuloksena syntyneitä lääkkeitä pitäisi säännöstellä tiukasti, jotta niiden teho säilyisi.
– Uusien lääkkeiden kehittäminen on kuin panisi laastarin avohaavan päälle, Virolainen-Julkunen arvioi.
Lähetystöneuvos Eero Lahtinen Suomen Geneven edustustosta uskoo, että varoja resistenssin jarruttamiseen löytyy, kun tärkeiden päättäjien leikkauksia ei voida suorittaa tehokkaiden antibioottien puuttuessa.
– Valitettavasti vaikuttaa siltä, että ratkaisuna pidetään uusia antibiootteja, vaikka ne eivät yksin riitä. Suomi on painottanut perustutkimusta, koska ilmiötä ei täysin tunneta, terveysalan asiantuntija kertoo.
Yhdysvalloissa noin 80 prosenttia antibiooteista käytetään maataloudessa ja kalanviljelyssä.
Niillä ennaltaehkäistään tulehduksia ja edistetään eläinten kasvua.
– EU edellyttää jäsenmailtaan resistenssin kehittymisen seurantaa. Suomessa tilanne on vielä hyvä, mutta mitä etelämmäksi mennään, sitä suuremmat antibioottien käyttömäärät ovat, Eviran ylitarkastaja Liisa Kaartinen kertoo.
Suomessa antibiooteilla hoidetaan sairastuneita eläimiä, mutta riittävien varoaikojen ansiosta lääkkeet eivät kulkeudu kuluttajan elimistöön.
Eläimellä on myös oikeus tulla hoidetuksi.
– Lääkkeitä käytetään ja niitä pitää käyttää, Kaartinen summaa.
Antibioottien käyttö kasvun edistämiseen on kuitenkin kielletty koko EU:ssa.
Bakteerien resistenssin kehittyminen romahduttaisi eläintuotannon niin kehittyvissä kuin kehittyneissä maissa ja johtaisi kasvisruokavalion yleistymiseen.
– Hyvin organisoidun luomutuotannon harjoittaminen vaatii taitoa, eikä se onnistu suurilla eläintiheyksillä, Kaartinen toteaa.
Kamppailu bakteeriresistenssiä vastaan edellyttää kansainvälisen tason poliittista johtajuutta.
Kuluttajia pitää valistaa, terveydenhuoltoa kehittää ja antibioottien eläinkäyttöä suitsia.
Vaikka ihminen ennen pitkään häviää kilpajuoksun bakteereita vastaan, onnistuneet AIDS- ja malaria-kampanjat osoittavat, että ihmiskunnalla on vielä mahdollisuus ostaa aikaa.
Juttu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 16.6.2017. Lehden voi tilata täältä .