Analyysi: Nämä ongelmat vihreiden on ratkaistava, jos puolue mielii napata pääministerin salkun itselleen
Tampereella viikko sitten kokoontunut vihreiden kenttäväki uhkui kovaa halua nostaa vihreät lähivuosina Suomen suurimmaksi puolueeksi.
Uskoa puolueen mahdollisuuksiin luovat niin kevään kuntavaalitulos kuin kova gallupkannatus.
Kokouksessa vihreiden puheenjohtajaksi valittu kansanedustaja Touko Aalto lupaili linjapuheessaan, että kuntavaalien hyvät tulokset ympäri Suomen ovat vasta alkusoittoa.
– Me pystymme vielä paljon parempaankin, vihreät on vahva, koko Suomen yleispuolue. Seuraavaksi on aika tehdä meistä pääministeripuolue.
e2-ajatuspajan johtaja Karina Jutila arvioi, että toiveet eivät ole tuulesta temmattuja. Hänen mukaansa vihreiden kannatusnäkymät ovat tulevina vuosina hyvät.
Maailmanluokan megatrendit kaupungistumisesta ilmastonmuutokseen ovat jo vihreiden politiikan kivijalkoja.
Suomessakin iso osa äänestäjistä pitää tärkeinä niitä asioita, joita tällä hetkellä liitetään voimakkaasti vihreisiin: ympäristökysymykset, ihmisoikeudet ja uudistuskyky.
Polulla pääministeripuolueeksi on vielä monta mutkaa ja mäkeä edessä.
Vihreiden aiemmat hallitustaipaleet eivät ole olleet helppoja.
Vihreiden kannatus on tällä vaalikaudella heilunut mielipidetiedusteluissa reilusti yli kymmenessä prosentissa ja viimeisimmissä mittauksissa käväissyt jo yli 15 prosentin.
Viime kuntavaaleissa vihreät teki historiansa parhaan vaalituloksen ja keräsi 12,4 prosentin valtakunnallisen kannatuksen.
Luvut ovat komeita puolueelle, jonka äänisaalis on aiemmissa vaaleissa jäänyt aina alle kymmenen prosentin.
Niistä on kuitenkin vielä matkaa 20 prosentin tietämiin, mitä suurimman puolueen asema on viime eduskuntavaaleissa vaatinut.
Vihreiden aiemmat hallitustaipaleet eivät ole olleet helppoja. Puolue on marssinut kahdesti ulos hallituksesta, kun hallituksessa on tehty sen linjausten vastaisia ydinvoimapäätöksiä.
Vaalikaudella 2007-2011 puolue päätti kantaa vastuuta ja jäädä hallitukseen ydinvoimaluvista huolimatta. Seuraavissa vaaleissa se sai kuitenkin äänestäjiltään kylmää kyytiä menettäen kolmanneksen eduskuntapaikoistaan
Miten hallitusyhteistyön johtaminen ja linjaaminen onnistuisi vihreiltä? Ovatko vihreät poliitikot valmiita kantamaan hallituksen raskaimman salkun mukanaan tuoman vastuun? Entä puolueen jäsenet ja kannattajat? Tätä on vaikeaa ennustaa etukäteen.
Lisäksi vihreiden heikkous on nuorille puolueille tuttu poliittisten linjausten ohuus.
Keskustalla, kokoomuksella ja SDP:llä on vuosikymmenten kokemus politiikanteosta ja perustellut kannat eri politiikan lohkoille.
– Onko vihreät uskottava toimija esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa? Tarvitaan muitakin ääniä kuin Pekka Haavisto, Jutila toteaa.
Vihreiden on kasvaakseen pystyttävä houkuttelemaan entistä monipuolisempaa äänestäjäjoukkoa.
Karina Jutila
Vihreät kerää tällä hetkellä kannatuksensa etelän suurien kaupunkien koulutetulta ja hyväosaiselta väestöltä sekä opiskelijoilta.
Jutila uskoo, että vihreiden on kasvaakseen pystyttävä houkuttelemaan entistä monipuolisempaa äänestäjäjoukkoa.
– Jos katsoo vaikka vihreiden eduskuntaryhmää, siellä on korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka ovat olleet mukana yliopistopolitiikassa. Puuttuuko sieltä uskottava vaihtoehto ihmiselle, joka on töissä Alepan kassalla, maanviljelijänä tai lähihoitajana?
Vihreiden aktiivit tietävät, että puolueen äänimäärä alkaa ydinkannatusalueilla jo olla tapissa.
Suurimman puolueen aseman saavuttaakseen puolueen on pakko suunnata katseensa maakuntakaupunkeihin.
Aallon valinta on vastaus tähän haasteeseen. Savonlinnassa syntynyt, Joensuussa varttunut ja Jyväskylässä yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi opiskellut Aalto, 33, on maakuntien mies.
Hänen uskotaan olevan riittävän maltillinen ja yhteistyökykyinen herättämään vastakaikua keskiluokkaisissa lihaa syövissä suomalaisissa.
Aalto on ensimmäinen Keski-Suomen vaalipiiristä valittu vihreä kansanedustaja. Lisäksi vihreät onnistui Aallon johdolla nousemaan kuntavaaleissa Jyväskylän suurimmaksi puolueeksi.
Nyt ”Jyväskylän ihme” halutaan toistaa läpi Suomen.
Nyt ”Jyväskylän ihme” halutaan toistaa läpi Suomen.
Pelkkä puheenjohtajan persoona ei kuitenkaan tuo vihreille suurimman puolueen asemaa.
Vaalitutkimusten perusteella vihreiden kannattajien äänestyspäätöksessä puheenjohtajan persoona on painanut vähemmän kuin muiden puolueiden kannattajien keskuudessa.
Tämä ymmärretään vihreissäkin. Valintansa jälkeen Aalto korosti, että vihreät tarvitsevat nyt paikallisia toimijoita, jotka antavat kasvot vihreälle politiikalle omalla kotiseudullaan.
Puoluekokouksen puheenvuoroissa puolestaan korostettiin, että vihreiden valtuutettujen on nyt toteutettava valtuustoissa puolueen antamia koulutukseen ja varhaiskasvatukseen liittyviä lupauksia ja osoitettava, että puolue osaa käyttää sille annettua valtaa.
Viime vuosien tapahtumat Suomen ja muiden maiden puoluekentillä ovat osoittaneet, että nopeatkin muutokset puolueiden kannatuksessa ovat mahdollisia, kun olosuhteet ovat riittävän otolliset.
Äänestäjät ovat entistä liikkuvaisempia ja valmiita vaihtamaan puoluetta vaaleista toiseen.
Perussuomalaisten nousu kertoo, että jos puolueen imu on kova, pienillä resursseilla ja kokemattomilla ehdokkaillakin voi nousta suurten puolueiden joukkoon.
Selvää on, että keskustan, kokoomuksen ja sdp:n kannattaa pitää varansa.