Analyysi: Macronin valinta tuo jännitteitä hallitukseen
Emmanuel Macronin valinta Ranskan johtoon laittaa EU:ssa liikkeelle isoja muutoksia, uskovat monet asiantuntijat.
Saksan vaaleja joudutaan odottelemaan vielä alkusyksyyn, mutta sen jälkeen saattaa alkaa tapahtua nopeasti, jos ja kun Ranskan ja Saksan johtajat – Macron ja mahdollisesti edelleen Angela Merkel – laittavat niin sanotusti rullan pyörimään.
Remonttia odottaa eritoten valuuttaunioni. Sen kehittämisestä Macronilla on ollut radikaaleja ja pitkälle hallitustenvälisyydestä liittovaltion suuntaan vieviä ajatuksia euroalueen omasta hallinnosta omaan budjettiin.
Kokeneen suomalaisen EU-diplomaatin arvio on, että Macron haluaa tiiviin euroryhmän ja sille ehkä oman valtiovarainministerin.
– Euroalueen rakenteissa Ranska ja Saksa saattavat löytää toisensa helpostikin. Yhteisvastuun lisäämisessä tilanne voi olla hankalampi tilanteessa, jossa Ranskan talous ei ole Saksan veroisessa kunnossa.
Joka tapauksessa Sipilän hallitus voi joutua tekemään päätökset Suomen syvemmästä integraatiosta rahaliitossa – ja ehkä vielä paljon nopeammin kuin uskotaankaan. Siinä kyydissä hallituksen EU-linjaukset saattavat hapantua käsiin.
Hyvä kysymys on, miten Suomen hallitus pystyy vastaamaan tähän – kakkospuolueenaan joko Sampo Terhon tai Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset, joille minkäänlainen Suomen sitoumusten lisääminen ei tule kuuloonkaan?
Samalla voi kysyä, miten siihen pystyisi edes pääministeripuolue keskusta, jonka portinpielessä päivystää yhä omaa euro- ja liittovaltiovastaista poliittista kioskiaan pyörittävä Paavo Väyrynen?
Kolmannen hallituspuolueen kokoomuksen tilanne on taas aivan toinen.
Läpikotaisin eurooppamyönteinen puolue pystyy ottamaan avosylin vastaan kaiken mahdollisen Brysselistä tulevan ja myymään sen äänestäjilleen kuin hillomunkin.
Kysymys kuuluu: haluaako kokoomus jäädä hallitukseen perussuomalaisten panttivangiksi tilanteessa, jossa se voisi lähteä lihottamaan itseään EU-lippua heilutellen seuraavaksi pääministeripuolueeksi?
Vastausta voi joutua miettimään varsinkin EU:n valtiovarainministerikokouksissa istuva kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, joka saa lautaselleen Suomenkin nieltäviksi tarkoitetut asiat ensimmäisenä. Annoksen palauttaminen keittiöön joka kerta voi käydä pidemmän päälle kiusalliseksi ja raskaaksi.
On arveltu, että Halla-ahoa hovikelpoisemman Terhon valinta perussuomalaisten johtoon turvaisi hallitusyhteistyön jatkuvuuden vaalikauden loppuun tai edes melko lähelle sitä.
Voi olla, tai sitten ei. Jos kehnosti käy, ristiveto EU-asioissa voi ajaa hallitusyhteistyön perimmäisten kysymyksen äärelle jossain vaiheessa joka tapauksessa.
Vaikka Macronin valinta voi tuoda hallitukselle monenlaista päänvaivaa sisäisiä ongelmia, se on myös Suomelle iso mahdollisuus.
Macronilla tulee suomalaisdiplomaatin arvion mukaan olemaan erittäin merkittävä rooli Euroopan puolustusyhteistyön tiivistämisessä. Sen pitäisi sopia Suomelle, myös puolustusministerin salkkua kantaville perussuomalaisille, erinomaisesti.
Keskustaliberaalin Macronin valinta saattaa avata Suomen hallitukselle ja pääministeri Juha Sipilälle myös merkittävän mahdollisuuden hankkia lisää vaikutusvaltaa unionissa.
Vielä ei tiedetä, miten Macron aikoo unionissa liittoutua: onko hänen poliittinen viiteryhmänsä sosialistit, EPP vai liberaalit. Jos valinta osuu liberaaleihin, liberaaliryhmän poliittinen painoarvo unionissa kasvaa nykyisestä aivan eri mittaluokkaan.
Tällöin Ranskan presidentti ja Suomen pääministeri pohjustaisivat EU-huippukokouksia samassa poliittisessa ryhmässä, ja kahdenvälisiinkin keskusteluihin avautuisi uudenlainen mahdollisuus.