Analyysi: Keskustalaisilla paloivat käämit hallituskumppanin valinnanvapauskiimaan, mutta kokoomuskaan ei ole asiassa yksimielinen
Hallituksen sote-uudistuksen valinnanvapauslainsäädäntöä odottaneilta vietiin viime viikolla tikkari nenän edestä, kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ilmoitti, että hallitus ei pääsekään esittelemään valinnanvapauslainsäädännön lakiluonnoksia julkisuuteen luvatussa aikataulussa.
Syy lykkäykseen ovat hallituksen sisäiset erimielisyydet asiakasseteleiden käytöstä.
Asiakassetelit on yksi tapa, jolla hallitus aikoo sote-uudistuksen yhteydessä lisätä ihmisten vapautta valita palveluntuottajansa.
Kansalainen voisi saada asiakassetelin maakunnalta lääkärin määräyksestä esimerkiksi fysioterapiakäynteihin tai palvelukotiin.
Asiantuntija-arvioiden mukaan liian laaja asiakasseteleiden käyttö vaarantaisi potilasturvallisuuden.
Hallituksen sisäiset näkemyserot koskevat sitä, miten laajaan käyttöön asiakasseteli otetaan erikoissairaanhoidossa ja millä aikataululla. Erityisesti kyse on kirurgisista operaatioista.
Keskusta ajaa Saarikon johdolla asiakasseteleiden kanssa varovaisempaa linjaa.
Saarikko perustelee näkemystään sillä, että asiantuntija-arvioiden mukaan liian laaja asiakasseteleiden käyttö vaarantaisi potilasturvallisuuden, jos esimerkiksi kirurgit siirtyisivät julkisen puolen päivystyksistä tekemään kiireettömiä leikkauksia yksityisiin yrityksiin. Tämä voisi aiheuttaa osaajapulaa päivystyksiin.
Saarikko pelkää, että ellei ongelmia korjata etukäteen, perustuslakivaliokunnan käskystä jo kertaalleen korjattu uudistus törmää jälleen perustuslakiin. Tämä vaarantaisi koko vuosia sorvatun uudistuksen aikataulun.
Saarikon näkemykset saivat eilen taustatukea muun muassa Suomen Kirurgiyhdistykseltä, jonka mukaan asiakassetelien tuominen laajasti kiireettömään leikkaushoitoon hajauttaisi kirurgisen toiminnan liian pieniin yksiköihin.
Tämä muun muassa lisäisi kustannuksia ja heikentäisi erikoislääkärikoulutusta ja kliinistä tutkimusta.
Kirurgien siirtyminen yksityiselle puolelle uhkaisi yhdistyksen mukaan jopa romahduttaa julkisen erikoissairaanhoidon päivystysjärjestelmän, jossa päivystyssairaalassa täytyy olla jatkuvasti riittävä määrä henkilökuntaa saatavilla onnettomuuksien ja äkillisten sairauksien varalle.
Suomenmaan tietojen mukaan kirurgit eivät ole kritiikkinsä kanssa yksin, vaan asiantuntijapalaute asiakassetelin laajasta käytöstä erikoissairaanhoidosta on ollut kaiken kaikkiaan tyrmäävää.
Ministeri Saarikko varoi lauantaina Ykkösaamussa arvostelemasta hallituskumppaneita ja arvioi, että kokoomuksella ja keskustalla on yhteinen tavoite hallitusta ja järkevästä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta.
Ilmeisesti neuvottelut eivät ole edenneet keskustan toivomaan suuntaan, sillä puolueen kansanedustajilta nähtiin keskiviikkona harvinaisen suorasukaisia ulostuloja, joissa arvostellaan kokoomuksen toimintaa ja tavoitteita.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen mukaan kokoomus ei kuuntele neuvotteluissa terveydenhuollon ja perustuslain asiantuntijoita tai valmistelevia virkamiehiä.
Kansanedustaja Aila Paloniemi puolestaan syyttää Facebookissa kokoomuksen sote-neuvottelijana toimivaa sisäministeri Paula Risikkoa yksityisen sektorin edunvalvonnasta.
– Käsittämätöntä, jos Kokoomus temppuilee viime metreillä, kun yli 10 vuoden vääntö sotesta on ratkeamassa. Eikö tasa-arvo ja säästö ole tärkeintä, keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen hämmästelee Twitterissä.
En halua, että erikoissairaanhoito menee laajamittaisesti markkinoille.
Sari Raassina
Epäselväksi on jäänyt, mihin saakka kokoomus on neuvotteluissa halunnut asiakassetelit ulottaa. Keskustalähteiden mukaan kokoomus on pyrkinyt ajamaan setelin mahdollisimman laajaa käyttöä.
Jos puolueen neuvottelijat ovat ajaneet asiakasseteliä kaikkiin erikoissairaanhoidon palveluihin, se tuskin edustaa puolueen yhtenäistä linjaa.
Suomenmaan haastattelemat sosiaali- ja terveysalaan perehtyneet kokoomuksen kansanedustajat Sari Raassina ja Jaana Laitinen-Pesola vakuuttavat, että ainakaan heillä ei ole halua heikentää julkista erikoissairaanhoitoa.
Raassina on tehnyt uransa julkisella puolella syöpätautien erikoislääkärinä ja Laitinen-Pesola on entinen terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehy ry:n puheenjohtaja.
– Haluan kuulla selvityksen siitä, mitä neuvotteluissa on tapahtunut, sanoo juuri ulkomaanmatkalta palannut Raassina.
Hän uskoo, että myös kokoomuksen neuvottelijat ovat tietoisia siitä, että erikoissairaanhoitoa täytyy keskittää, jotta palveluiden laatu voidaan taata.
Raassinan ja Laitinen-Pesolan mukaan valinnanvapautta täytyy tuoda erikoissairaanhoitoon rajatusti ja asteittain.
– Asiakasseteleitä voi käyttää erikoissairaanhoidossa, mutta käytön pitää olla rajattua ja toimialojen tarkasti määritellyt, jotta voidaan hallita resurssien riittävyyttä, Raassina toteaa.
Raassinan mielestä yksityisten palveluiden tarjoaminen erikoissairaanhoidossa kirittää myös julkista puolta parantamaan palveluitaan ja uudistamaan paikoin vanhakantaisia toimintatapoja.
– Privaatti toimii sparraajana, mutta en halua, että erikoissairaanhoito menee laajamittaisesti markkinoille, hän korostaa.
Laitinen-Pesola toivoo, että kirurgien ja muiden asiantuntijoiden kritiikki otetaan valmistelussa huomioon.
– Sitä vartenhan lausuntoja pyydetään, että lakiesityksiä korjataan tarvittaessa, hän korostaa.