Analyysi: Haluaako keskusta äidit töihin vai kotiin hoitamaan lapsia?
Keskusta julkisti joulukuussa perhepakettinsa, joka toteutuessaan mullistaisi perhevapaajärjestelmän ensi vaalikaudella.
Kotihoidon tuen rakenteen muuttaminen ei ole perhepaketin pihvi vaan mauste.
On kuitenkin ymmärrettävää, että monia kiinnostaa, mitä keskusta aikoo sille tehdä. Puolueet ovat kinastelleet jo vuosia siitä, pitäisikö äitien palata nykyistä aikaisemmin töihin.
Keskusta on perinteisesti halunnut tarjota perheille aidon valinnanvapauden lasten kotihoidon tai kodin ulkopuolisen hoidon välillä.
Perhepaketissa lukee, että vanhempain-vapaakauden ja lapsen kahden ikävuoden väliin jäävälle ajalle tarvitaan nykyistä euromäärää korotetumpi kotihoidon tuki.
Yli 2-vuotiaiden kotihoidossa olevien lasten osalta tuki porrastuisi nykyistä pienemmäksi kolmeen ikävuoteen mennessä.
Keskustalla on kotihoidon tuen osalta viestinnällinen ongelma. Haluaako keskusta äidit aikaisemmin töihin vai paremmat mahdollisuudet lasten kotihoidolle?
Tuen porrastusta voi tulkita molemmin päin.
Työmarkkinajärjestöt SAK ja Akava kiittelevät mallia siitä, että se saisi äidit nykyistä aikaisemmin töihin.
SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta kirjoittaa blogissaan, että keskustan ehdotus kotihoidon tuen pienentämisestä yli kaksivuotiaiden lasten osalta kasvattaa hänen uskoaan siihen, että puolueella on aitoa halua toteuttaa perhevapaauudistus.
– Suhteutettuna keskustan perinteisiin kotihoitolinjauksiin esitystä voi pitää rohkeana avauksena. Juuri tällaista rohkeutta kyseenalaistaa vanhaa tarvitaan, Kaukoranta toteaa.
Akava antoi Twitterissä keskustalle erityispeukun siitä, että sen vanhempainvapaamalli kannustaa nopeampaan töihin paluuseen.
Esitystä voi pitää rohkeana avauksena.
SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta
Lapsiperheiden etujärjestö pitää tuen heikentämistä 2–3-vuotiaiden lasten osalta erittäin valitettavana.
Järjestön mäntsäläläisen aktiivin Roberta Fabritiuksen mielestä kotihoidon tukeen kajoaminen ei kerro siitä, että lasten hoitamista kotona pidettäisiin samanarvoisena kuin päivähoitoa.
– Keskusta on ollut lapsiperheiden suosima puolue, mutta nyt se eriarvoistaa perheiden valintoja, Fabritius harmittelee.
Myös hän kokee porrastetun mallin viestiksi siitä, että äitien tulisi palata nopeammin työelämään. Fabritiuksen mielestä kotihoidon tuki on muutenkin niin pieni, että sitä olisi pitänyt korottaa koko ajalta.
Tuen porrastusta voi ajatella myös niin, että se mahdollistaa lapsen kotihoidon nykyistä paremmin ja pitempään.
Valtaosa perheistä käyttää kotihoidon tukea jonkin aikaa, koska nykytilanteessa vanhempainrahakausi päättyy lapsen ollessa yhdeksänkuinen. Suurin osa kuitenkin hyödyntää kotihoidon tukea korkeintaan vuoden ajan.
Korotettu tuki lapsen kahteen ikävuoteen saakka olisi siis valtaosalle etu. Se voisi jopa kannustaa hoitamaan lasta kotona hieman pitempään kuin nyt.
Keskusta ei hakisi porrastuksella ainakaan säästöjä, koska se tulisi kalliimmaksi kuin nykyinen malli.
Useat monilapsiset perheetkin olisivat keskustan mallissa voittajia. Perhehän saisi enimmäkseen korotettua kotihoidon tukea, jos lapsia syntyisi alle kahden vuoden välein.
Keskusta kohdistaisi myös erityistä työllistämiseen liittyvää tukea yli 2-vuotiasta lasta hoitavalle vanhemmalle, jolla ei ole työsuhdetta.
Tämä ei kuitenkaan merkitse töihin tuuppaamista. Työllistämistuen vastaanottaminen olisi vapaaehtoista, koska oikeus kotihoidon tukeen olisi edelleen voimassa lapsen kolmeen ikävuoteen saakka.
Esitys päätyi paperiin, koska Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yli puolella kaksi vuotta täyttänyttä lasta kotona hoitavalla vanhemmalla ei ole työtä, johon palata.
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi on saanut kotihoidon tuen porrastuksesta paljon huolestunutta palautetta lapsiperheiltä.
Hänen mielestään keskustelua pitääkin viedä nyt siihen suuntaan, että kotihoidon tuen kokonaissumma ei porrastuksesta huolimatta pienenisi yksittäisen perheen kohdalla.
– Mieluummin niin, että tuki paranee nykytasosta. Jos se heikkenee, niin silloin ei puhuta aidosta valinnanvapaudesta, Lohi sanoo.
Perhepaketti on iso kokonaisuus, jonka kallein osa on ansiosidonnaisen vanhempainvapaakauden pidentäminen. Se voisi osittain korvata kotihoidon tukikuukausia, mikä olisi iso kädenojennus lapsiperheille.
Perhepaketin äiti, tuleva perheministeri Annika Saarikko onkin koko ajan korostanut, että perhevapaita pitää katsoa kokonaisuutena eikä jumittua väittelyyn kotihoidon tuesta.
Varmaa on vain se, että keskustelu perhevapaauudistuksesta on vasta alussa.