Brexitin vaikutuksia Britannian suomalaisille on vaikea ennustaa
Miten brexit vaikuttaa Britanniassa asuviin ja työskenteleviin suomalaisiin?
Kukaan ei tiedä – vielä.
Britanniassa oleskelevien EU-kansalaisten tuleva asema ja oikeudet on yksi EU:n ja Britannian tulevien eroneuvottelujen keskeisistä kysymyksistä.
Europarlamentin brexit-pääneuvottelija Guy Verhofstadt kirjoitti viikonloppuna brittilehti Independentissä, että parlamentti haluaa sopia asiasta pikaisesti.
Kummallakin osapuolella on oma lehmänsä ojassa.
Britanniassa elää noin kolme miljoonaa muiden EU-maiden kansalaista ja muissa EU-maissa noin miljoona brittiä.
On sekä EU:n että Britannian etujen mukaista päästä asiasta sopuun sen sijaan, että tilanne kärjistyisi molemminpuoliseksi nokitteluksi.
Tulevaisuutta on kuitenkin vaikea ennustaa, koska EU-kansalaisten kohtalo linkittyy laajempiin neuvotteluihin EU:n ja Britannian taloussuhteista.
EU on asettanut ihmisten vapaan liikkuvuuden jatkumisen ehdoksi sille, että Britannia voisi säilyttää pääsyn EU:n sisämarkkinoille.
Toisaalta Britannian pääministeri Theresa May on sanonut, että Britannia on mieluummin ilman EU-sopimusta kuin ottaa huonon sopimuksen.
Tällaisessa ”kovassa brexitissä” Britannia saattaisi vetäytyä EU:n sisämarkkinoilta saadakseen rajata maahanmuuttoa myös EU-maista.
Mitä vaihtoehtoja nykyjärjestelmälle voisi olla?
Asiantuntijoiden enemmistö vaikuttaa uskovan, että Britanniassa jo asuvat EU-kansalaiset välttyvät rankimmilta muutoksilta.
Jos Britannia ryhtyisi rajaamaan maahanmuuttoa EU-maista, kyseeseen tulisi todennäköisesti jonkinlainen pisteytys- tai työlupajärjestelmä uusille maahanpyrkijöille.
Esimerkiksi Australiassa ja Uudessa-Seelannissa viisumihakijat saavat pisteitä muun muassa koulutuksen, työkokemuksen ja kielitaidon perusteella.
Myös Britannia käyttää jo pisteytystä joidenkin EU:n ulkopuolelta tulevien hakijoiden kohdalla. Pääministeri May on kuitenkin vastustanut järjestelmän laajentamista EU-kansalaisiin. Hänen mukaansa sen avulla ei saavuteta tavoitetta maahanmuuton vähentämisestä.
Britannia voisi myös laajentaa työlupajärjestelmäänsä koskemaan EU-kansalaisia. Nykyisin työlupa vaaditaan työntekijöiltä, jotka tulevat Euroopan talousalueen Etan ulkopuolelta.
Ratkottavaksi tulisi myös muun muassa se, miten EU-kansalaisten terveydenhuolto Britanniassa hoidettaisiin tulevaisuudessa.
Unionin sisällä kansalaisilla on oikeus käyttää muiden maiden julkisen terveydenhuollon palveluja.
Miten brexit muuttaa suomalaisopiskelijoiden tilannetta Britanniassa?
Britannia tunnetaan kovatasoisista korkeakouluistaan, mutta brexit-äänestyksen jälkeen EU-maista tulevien hakijoiden määrä on pudonnut. Taustalla vaikuttaa epävarmuus siitä, miten opiskelun kustannukset muuttuvat.
Brittiläiset korkeakoulut perivät lukukausimaksuja.
Tähän asti EU-maista tulevat opiskelijat ovat maksaneet opiskelustaan saman verran kuin britit. EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat joutuvat tyypillisesti maksamaan enemmän.
Poikkeuksena on Skotlanti, jossa osa opiskeluista on ollut EU-kansalaisille kokonaan maksutonta. Skotlanti on jo ilmoittanut, että brexitistä huolimatta maksuttomia opintoja tarjotaan edelleen EU:sta tuleville opiskelijoille, jotka aloittavat opiskelunsa viimeistään lukuvuonna 2018–2019.