Valppautta myös vaalien välillä
Kuntavaalit on käyty, ja kansa on puhunut. Olemme valinneet 8 999 valtuutettua päättämään kuntien asioista.
Vaikka kuntapäättäjät saavatkin toimivaltansa meiltä, ei ulkoisteta kaikkea vastuuta heille. Seurataan valittujen toimintaa myös vaalien välillä.
Kuntien päätöksentekokuvio ei ole yksinkertainen. Kunnat ovat myös hyvin erilaisia. Pienemmässä kunnassa saattaisi riittää kevyempikin koneisto. Koneisto rakentuu luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista.
Viranhaltijat ovat alansa ammattilaisia. He valmistelevat ja esittelevät asiat ja auttavat luottamushenkilöporrasta perehtymään asioihin.
Viranhaltijat ovat jo alaansa perehtyneisyyden kautta etulyöntiasemassa, mutta pelkästään heidän asiantuntemuksen varaan ei ole syytä jäädä. Luottamushenkilöiden on uskallettava käyttää sitä valtaa, joka heillä on.
Päätettävät asiat, vaikkapa kaavoitus, vaativat perehtymistä. Kannustan luottamushenkilöitä käyttämään myös tervettä maalaisjärkeä.
Asioita on hyvä tarkastella monelta kantilta; tulevatko kaikki kuntalaiset ja alueet kohdelluksi samanarvoisesti.
Kunnan ylin viranhaltija on kunnanjohtaja. Pormestareitakin on ja lisää suunnitellaan.
Kunnanjohtajista näyttää kehkeytyneen eräänlaisia kuntien toimitusjohtajia ja pr-ihmisiä.
Kuntalain mukaan kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti. Valtuusto vetää suuret linjat.
Kunnanhallitus on valtuuston työrukkanen. Se on valtuuston päätösten toimenpanija mutta myös keskeinen asioiden valmistelija.
Kuntalaisia liki tulevia asioita käsittelevät esimerkiksi sivistyslautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta ja kaavoituslautakunta. Niissä jos missä tehdään päätöksiä, jotka koskettavat kuntalaisten arkipäivää.
Politiikan tutkija Sami Borgin mukaan Suomessa on kasvamassa sukupolvia, joille kunnallinen päätöksenteko ja päätöksentekorakenteet ovat entistä vieraampia.
Borgin näkemystä tukee kuntavaalien äänestysaktiivisuus. Jos äänestäminen ei kiinnosta, ei päätöksentekoonkaan tule perehdyttyä. Ja toisin päin: jos ei tiedä, kuka ja miten päättää, miksi äänestää.
Mitä siis jää meille kuntalaisille?
Kuntalaisille jää ainakin aktiivisen toimijan ja palautteen antajan rooli.
Päätöksentekoprosessia on tänä päivänä helppo seurata kuntien omilla verkkosivuilla. Sieltä löytyvät esimerkiksi esityslistat ja pöytäkirjat, kuntastrategiat ja kaavoituskatsaukset.
Valtuuston kokoukset ovat avoimia, eli niitä voi mennä seuraamaan paikan päälle. Se kannattaa tehdä jo siksikin, että näkee, onko oma ehdokas perehtynyt asioihin ja kuinka aktiivisesti hän osallistuu asioiden käsittelyyn.
Isommissa kunnissa kokouksia voi seurata myös virtuaalisesti netissä.
Kunnallisiin päättäjiin voi ottaa yhteyttä sähköisesti ja fyysisesti. Päättäjiä on hyvä valaista, miten koulu-, terveys- ja tai liikenneasiat on kuntalaisen näkövinkkelistä katsoen hoidettu.
Suora sähköpostiviesti valtuutetulle on reilumpi kuin nimetön purnaaminen lehden tekstiviestipalstalla.