Tukea hyviin elintapamuutoksiin
Suomessa kaksi miestä kolmesta ja noin puolet naisista on ylipainoisia. Viimeisten vuosikymmenten aikana lasten ja nuorten lihavuus on lisääntynyt merkittävästi.
Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 12–18-vuotiaiden ylipainoisuus on lähes kolminkertaistunut neljän viime vuosikymmenen aikana, ja myös lihavuuden vaikeusaste on kasvanut.
Ylipaino vaikuttaa monin tavoin hyvinvointiin, ja lapsuusiän ylipainolla on yhteyttä myös aikuisiän sairastuvuuteen.
Ylipainoa voidaan ehkäistä monin tavoin. Yksilöiden syyllistäminen voidaan pudottaa keinovalikoimasta, sillä usein kyse on moniulotteisesta asiasta, joihin vastaamiseenkin tarvitaan moninaisia keinoja ja ihmisten rohkaisemista elintapamuutoksiin.
Tärkeää on luoda toimintaympäristöjä, jotka kannustavat hyviin ruokailullisiin valintoihin vaivattomalla tavalla sekä innostavat liikkumaan.
Se edellyttää laajaa näkövinkkeliä, jolla kannustetaan aktiiviseen elämäntapaan: pitää edistää kaavoittamista, joka edesauttaa pyöräilyä ja ulkoilua. Pitää vaikuttaa siihen, että päiväkotien ja koulujen lounas- ja välipalatarjonta on terveellistä – ja herkullista.
Työikäisiä voidaan kannustaa liikkumaan harrastesetelein tai työpaikkaliikuntaa tukemalla.
Markkinoihin voidaan vaikuttaa luomalla esimerkiksi verotuksella kannustimia vähentää sokerin ja rasvan käyttöä. Pakkausmerkinnöiltä voidaan edellyttää, että niistä käy selvästi ilmi tuotteen ravintoarvo. Kuluttajat voivat myös vaatia ja vaikuttaa itse käyttäytymisellään siihen, minkälaisia tuotteita on tarjolla.
On helpompaa, mitä varhaisemmassa vaiheessa terveelliset elintavat omaksutaan. Siinä tarvitaan niin kodin, päiväkodin, koulun, järjestö- kuin harrastustoimijoiden yhteistyötä.
Hyvä esimerkki laajoista käytännön toimista löytyy Etelä-Pohjanmaalta. Seinäjoen kaupunki käynnisti oman Lihavuus laskuun -ohjelman vuonna 2013. Tavoitteena on, että entistä harvemmasta lapsesta ja nuoresta kasvaa lihava aikuinen ja lihavuuteen liittyvät sairaudet saataisiin ehkäistyä myöhemmällä iällä.
Määrätietoinen työ kantaa hedelmää. Kun vuonna 2009 lähes joka viides viisivuotias oli ylipainoinen Seinäjoella, niin vuonna 2015 sitä oli enää vain yksi kymmenestä. Myös ala-kouluikäisten kohdalla kehitys on ollut suotuisaa.
Niin ikään imetysaktiivisuus on lisääntynyt: imettäminen suojaa lasta ylipainolta ja vähentää aikuisiän valtimotautien riskiä. Pikkulapsiperheiden elintapojen muutokset näkyvät myönteisesti myös muun muassa hammasterveydessä.
Osallistuin alkuviikosta EU:n epäviralliseen terveysministerikokoukseen, jossa yhtenä keskustelun aiheena oli lasten lihavuuden ehkäisy. Seinäjoen tuloksia kommentoi Ruotsin terveysministeri: ”Paras esimerkki, mitä olen tietooni saanut”, Gabriel Wickström totesi.
Hyviä käytäntöjä etsitään ja levitetään myös hallituksen hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on ylipainon vähentäminen ja aktiivisuuden lisääminen.
Kärkihankkeessa luodaan tähän monia keinoja. Näitä ovat muun muassa koulutus elintapojen puheeksi ottamisesta ja elintapaneuvonnasta, palveluketjujen luominen elintapaohjaukseen sekä erilaisten työkalujen kehittäminen elintapojen mittaukseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen.
Sähköiset sovellukset ovat näissä sekä ammattilaisten että tavallisten ihmisten apuna.
Pyörää ei tarvitse keksiä aina uudelleen. Usein riittää se, että olemassa olevia hyviä toimintatapoja ja käytäntöjä levitetään tehokkaasti. Aivan keskeistä on yli sektorirajojen tapahtuva yhteistyö.
Kirjoittaja on perhe- ja peruspalveluministeri ja keskustan varapuheenjohtaja